Kestävyys, yhteistyö, sääntely – miltä rakennusalan vastuullinen tulevaisuus näyttää?

Ti, 01.11.2022 - 12:51

Vastuullisuuspäällikkömme Anne Kaiser ja Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell vierailivat Futucast-podcastissa keskustelemassa Isak Raution kanssa rakennusteollisuuden vastuullisuudesta. Miten alaa tulisi kehittää?

Kestävyys, yhteistyö, sääntely – miltä rakennusalan vastuullinen tulevaisuus näyttää?

Vierailimme Rakennusteollisuuden toimitusjohtajan Aleksi Randellin kanssa Futucast-podcastissa keskustelemassa rakennusalan vastuullisuudesta ja tulevaisuuden kehityksestä. Rakennusala on massiivinen ja elää monen muun alan kaltaisesti merkittävää murroskautta, joka ei ole yksiselitteisen selkeä.  

Miten rakennetaan fiksusti ja kestävästi? Entä kuinka monimutkaiset arvoketjut vaikuttavat yhteistyöhön? Miten sääntely ja toisaalta kuluttajien tarpeet sekä toiveet kehittävät alaa? 

Lottovoittajan suora

Rakennettu ympäristö, johon me kaikki kuulumme, on todella kirjava ekosysteemi. Sen kehittäminen vaatii merkittävää panostusta ja yhteistyötä yli rajojen. Vastuullisuuden osalta tulee huomioida kaikki elementit: kestävyys, terveys, turvallisuus, vähähiilisyys ja talouden asettamat reunaehdot. Toimijoista lottavoittaja on se, joka pystyy yhdistämään nämä kaikki teemat. 

Meillä Saint-Gobainilla vastuullisuudessa painottuu kolme pääkohtaa: ilmasto ja päästöt, kierrätys ja kiertotalous, sekä hyvinvointi. Esimerkiksi ihmisten hyvinvointi tulee aina huomioida, niin turvallisuuden kuin terveellisyyden osalta. Meidän tuotteemme ovat aina tutkitusti turvallisia niin työntekijöille tehtaalla kuin loppukäyttäjille rakennetussa ympäristössä.  

Ihmiset ovat muutoinkin aiempaa enemmän keskiössä, sillä kuluttajien toiveet ja tarpeet ohjaavat myös alan kehitystä. Esimerkiksi jos mennään 15 vuotta taaksepäin, kaupoissa ei ollut luomuhyllyä. Kuluttajien käytös ja toiveet ajavat kaikkia aloja eteenpäin. Kuinka paljon kuluttajille tarjotaan tietoa, että kuinka suuri ilmastovaikutus omalla asumisella on? Kyllä ihmisillä nykyään alkaa herää myös ajatus oman asumisen vaikutuksesta. 

Energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden osalta taas suurin ongelma on jo olemassa oleva rakennettu ympäristö. Sitä tulisi aktiivisesti muuttaa nykyisiin käyttötarkoituksiin paremmin sopivaksi, mutta vielä usein sääntely vaikeuttaa asioita ja lyö kapuloita rattaisiin. 

Sääntelyn haasteet ja mahdollisuudet 

Vastuullisuus ei ole pelkästään ympäristöarvoihin liittyvä asia, siihen liittyy myös sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä. Rahoituksella tulee olemaan aina iso merkitys myös vastuullisuudessa ja jotta saadaan aikaiseksi aitoja kehitysaskelia, tarvitaan toimiva markkina. Toinen kehitykseen vaikuttava asia on sääntely. Sillä voidaan joko vaikeuttaa prosesseja tai sitten ideaalitilanteessa purkaa esteitä.  

Teollisessa toiminnassa tarvitaan standardeja ja harmoniaa, jotta voidaan toimia yhdessä kestävästi ja turvallisesti. Sääntelyä siis tarvitaan, mutta se ei ole yleensä toiminnan edelläkävijä, vaan tulee perästä. Pelkän kepin sijaan sääntelyn kannattaa tähdätä tukemaan toimijoita tekemään ja kehittämään vastuullisia tekoja ja toimintatapoja sekä auttaa toimijoita saavuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa. Markkinaa pitäisi ohjata tavoitteilla, asettamalla toiminnalle selkeät reunaehdot ja kannustaa toimimaan nykyistä paremmin. Vastuullisuus on mahdollistava tekijä, ei estävä. 

Alan kehityksen ja sääntelyn pitää kannustaa materiaali- ja teknologianeutraaliin toimintaan. Jos kiireellä tehdään yksipuolisesti asioita tai tuetaan vain yhdenlaista tapaa toimia, voi kestävyys jopa huonontua. Sääntelyn pitää olla aina hyvää, oikeudenmukaista ja tasapuolista. 

Millaista sääntely on – mahdollistavaa vai ohjaavaa? 

Kiertotalouden kehitystä pitää kirittää 

Suomea kuvaillaan usein kiertotalouden mallimaana, mutta meilläkin kiertotalouden markkinat ovat vielä monin paikoin kehittymättömät. Nykyinen lainsäädäntö usein estää tiettyjen materiaalien uudelleenkäytön tai kierrätyksen. Tuntuukin usein, että jos jokin materiaali saa jätteen leiman, niin sitä ei muuna enää käsitellä.  

Kiertotalouden kehittämisen tiellä on paljon esteitä ja kysymyksiä ratkottavana. Miten voidaan pidentää rakennusten elinkaarta, miten voidaan käyttää materiaaleja uudelleen, miten niiden kelpoisuus osoitetaan, kuka uskaltaa ottaa riskin? Teollisuuden sivuvirrat, miten ne saadaan käyttöön paremmin?  

Lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että kierrättäminen ja kiertotalous saadaan toimimaan tehokkaasti toimivuutta, terveellisyyttä tai turvallisuutta vaarantamatta. Ei kukaan toimija tietenkään halua tehdä haittaa, vaan ihmiset ja yritykset haluavat tehdä ratkaisuja. 

Yhteistyö on se mikä kannattaa 

Meitä kaikkia haastavat sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen. Yksin näitä haasteita ei ratkaista, ei yrityksinä tai edes toimialoina.  

Aiemmin on toimittu paljon siiloissa ja kukin toimija on kehittänyt itsekseen ratkaisuja, mutta uskon, että tämä käytäntö tulee muuttumaan. Rakennusalan on pakko alkaa ajatella ja toimia poikkitieteellisesti yli yritysten ja toimialojen rajojen. Jotta aito muutos ja kehitys saadaan aikaisesti, meidän kaikkien tulee olla mukana verkostoissa. 

Asioista pitää keskustella, ratkaisuja löytää ja tavoitteet pitää kirkkaana mielessä.  

Green Building Council Finland (FIGBC) on hyvä esimerkki verkostosta, joka miltei kolmellasadalla jäsenellään edustaa moninaisesti koko rakentamisen alan arvoketjua. Olen ollut itse mukana FIGBC:n hallituksessa jo viisi vuotta ja nyt vuoden 2022 toiminut hallituksen puheenjohtajana. 

FIGBC kokoaa kestävän kehityksen osaamista Suomessa ja edustaa jäseniään aihepiiriin liittyvissä asioissa sekä kotimaassa, että kansainvälisesti. Verkoston toiminta ulottuu koko rakennettuun ympäristöön ja sen elinkaareen. FIGBC:n visio on, että vuonna 2035 Suomen rakennettu ympäristö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua ja toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Vielä on matkaa jäljellä. 

Meidän pitää löytää markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka ovat toteuttamiskelpoisia. Se vaatii arvoketjun toimijoiden yhteen tuomista aiempaa enemmän. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole paljon resursseja, joten ei ole järkeä työstää pelkkää omaa uraansa, vaan pitää tehdä yhteistyötä.  

Kannustan ehdottomasti kaikkia rakennusalan toimijoita luomaan rohkeasti verkostoja yli toimialojen, jotta saamme yhdessä aikaiseksi tarvittavan muutoksen. 

Mistä kaikesta muusta Anne, Aleksi ja Isak keskustelivat? Perehdy syvemmin aiheeseen Futucast-podcastin äärellä: 

Kuuntele koko jakso tai katso jakso YouTubesta.

Lisää uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

*
Back top