Vesa Räsänen
Vesa Räsänen

Sisäilmaongelmista on rakennusalalla paljon tietoutta – koko ala pitää saada toimimaan vastuullisesti

Pe, 23.09.2022 - 14:18

Pohdituttavatko sisäilma-asiat? Mistä sisäilmaongelman huomaa ja kuinka sen voi korjata? Mistä ongelmat aiheutuvat, ja miten radon liittyy aiheeseen? Kuuntele Saint-Gobainilla Weberin suunnittelijapalvelun asiantuntijana työskentelevän Vesa Räsäsen haastattelu Raksapodin Mikko Merelän ja Jarkko Nymanin kanssa!

Sisäilmaongelmista on rakennusalalla paljon tietoutta – koko ala pitää saada toimimaan vastuullisesti

Sisäilma ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet kovasti pinnalla viime vuosina. Toki sisäilmaongelmia on ollut aiemminkin, mutta merkittäväksi aihe on noussut Pohjoismaissa viimeisen 10–20 vuoden aikana, kun asiaa on alettu tarkemmin ja laajemmin tutkia.

Rakennusteollisuus pyrkii osaltaan vastaamaan aiheesta vellovaan keskusteluun ja puuttumaan ongelmaan toimivilla tuotteilla ja ratkaisuilla. Rakennusalalla tunnetaan nykyisin yleisesti parhaat toimintatavat, mutta valitettavasti keinot määrätä kaikkia alan toimijoita toimimaan tietyllä tavalla puuttuvat. 

Esimerkiksi Kuivaketju 10, rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, ohjeistaa, miten sisäilmaongelmaton talo tehdään. Kuivaketju 10 -toimintamallin avulla pystytään vähentämään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksessa koko sen elinkaaren ajaksi. Toimintamalli perustuu kosteusriskien hallinnan ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla. 

Terve talo on mahdollista tehdä, eikä se ole edes vaikeaa.

Oireilun taustalla voi olla monta tekijää

Sisäilmaongelmalla viitataan yleensä esimerkiksi terveysongelmia aiheuttaviin hiukkasiin ja kaasuihin. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että ihmisen keuhkot suodattavat hengitysilmaa, mutta mitä enemmän keuhkoja rasitetaan pienhiukkasilla ja terveydelle vaarallisilla kaasuilla, sitä suuremmaksi riskit saada oireita ja sairastua kasvavat. Ihmiset ovat yksilöllisiä, ja yhden sairastuessa vakavasti, toinen ei välttämättä vielä edes oireile. Toisaalta kerran altistunut sairastuu yleensä jatkossakin herkemmin.
Hienojakoinen pöly, kuten materiaaleista irtoavat ja liikenteestä ilmaan nousevat pienhiukkaset, pääsevät keuhkoissa syvälle ja voivat kulkeutua verenkiertoon asti. Myös materiaalien hajoamisesta aiheutuvat kaasut saattavat aiheuttaa hengitettynä ongelmia. Haitallisia kaasuja voi vapautua esimerkiksi käytettäessä kalusteliimaa, joka ei siedä kosteutta. Suhteellisen kosteuden noustessa tilassa, alkaa liima hajota ja muodostaa kaasuja. Samoin monet muovimateriaalit hajoavat korkeassa pH:ssa, esimerkiksi märän betonin päällä. Myös aktiiviset vauriot, kuten märässä rakenteessa elävä homekasvusto, voivat aiheuttaa terveyshaitoille altistavia aineenvaihduntakaasuja. Jos vauriota ei pystytä korjaamaan, tulisi edes estää kaasujen pääsy sisäilmaan. Viime kädessä hengitettävä ilma ratkaisee, sairastuvatko ihmiset.
 
Altistuminen haitallisille aineille pitäisikin mahdollisuuksien mukaan minimoida. Liikennepäästöjen ja tehdaspäästöjen osalta nämä onkin jo pitkälti minimoitu. Periaatteessa Pohjoismaissa on yleisesti puhdasta sisä- ja ulkoilmaa, mutta ongelmarakennuksissa tilanne saattaa olla toinen. Koska vietämme ilmaston vuoksi niin paljon ajastamme sisätiloissa, on sisäilman puhtaus meille erityisen tärkeää. 

Alkuvaiheen sisäilmaoireilun merkkejä ovat yleensä silmien kutina, rään eritys ja yskä. Oireet ovat elimistön omia keinoja pyrkiä poistamaan oireilun aiheuttaja, eikä lievissä tapauksissa oire usein eroa esimerkiksi flunssan oireista. Ongelman jatkuessa pidempään oireet kroonistuvat. Kroonisen tulehduksen oireet liittyvät usein ongelmiin poskionteloissa ja keuhkoputkessa, astmaan sekä pahimmallaan jopa keuhkoahtaumatautiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja jopa kuolemiin. Näiden terveysongelmien yhteyttä on tosin vaikeaa osoittaa suoraan sisäilmaan, koska mahdollisia syitä oireiluun on paljon. Kuitenkin, jos monella samassa tilassa oleskelevalla ilmenee samoja oireita, kannattaa ainakin epäillä sisäilmaongelmaa. Ongelman aiheuttajien määrät voidaan aina mitata, ja verrata niitä eri aineille asetettuihin sallittuihin raja-arvoihin.

Radon aiheuttaa haasteita erityisesti Suomessa

Radon poikkeaa useimmista muista sisäilmaongelmien aiheuttajista siinä, ettei elimistömme puolustusjärjestelmä tunnista sitä, eikä reagoi siihen. Radon on maaperän kaasu, jota on aina jonkin verran kalliokiviperässä. Se nousee maasta ylöspäin ja päästessään maan pinnalle hajoaa melko nopeasti. Ihmiselle radonkaasu on vaarallista hengitettynä, mikäli sisäilman pitoisuudet ovat liian suuria. Radonista johtuvat sisäilmaongelmat aiheuttavat yli 300 keuhkosyöpää vuodessa, joten radonin mahdolliset vaikutukset tuleekin ottaa tarkoin huomioon jo rakentaessa. 

Suomessa on alueita, joilla on tuhatkertaiset radonpäästöt toisiin alueisiin verrattuna. Toisaalta rakennusten alla käytettävää kiviainesta kuljetetaan usein alueelta toiselle, jonka seurauksena radonia sisältävää kiviainesta voi päätyä talon alle myös alueilla, joilla radon ei yleensä aiheuta ongelmia. Radonia esiintyy eniten huoneilmassa alueilla, joilla on läpäisevä maaperä, kuten soraharjuilla (esimerkiksi Salpausselän alueella), sillä radon pääsee erityisen vikkelästi läpi soramaasta.

Onneksi radonmittaus on halpaa ja helppoa toteuttaa ja mahdollisia radonpäästöjä voidaan torjua esimerkiksi laattoja tiivistämällä tai tekemällä radonkaivoja. Tärkeintä on ohjata maasta nouseva radon ulkoilmaan, pois sisäilmasta. Uudisrakentamisessa maanvaraisen laatan alle asennetaan yleensä radonin keruuputkisto, jolla pidetään sisäilman radonmäärä kurissa. Tarvittaessa tiivistetään lattian ja seinän ilmavuotokohdat. Paljon radonia sisältävillä alueilla joudutaan usein myös tiivistämään koko lattiarakenne radontiiviiksi, koska radonputkisto ei ehdi imeä radonia niin paljon kuin sitä maasta nousee.

Miten voi varmistaa hyvän sisäilman?

Jotta sisäilmaongelmat saadaan minimoitua, tulee koko rakennusalan toimia yhdessä. Alan isona toimijana Saint-Gobainilla ei ole varaa toimia huonosti. Siksi kaikilla ratkaisuillamme onkin vähintään kymmenen vuoden takuu. 

On myös hyvä huomioida, että esimerkiksi M1-luokitus, joka asettaa raja-arvot materiaalien ja kalusteiden orgaanisten haihtuvien yhdisteiden (VOCt), formaldehydin ja ammoniakin päästöille, ei aina tee autuaaksi, sillä materiaaleja ei yleensä testata märkänä. Tuotetestauksen osalta onkin tärkeää testata tuotteet ja materiaalien yhteensopivuus myös märkänä, jotta niiden voidaan taata toimivan käytännössäkin ilman ongelmia. Näin toimitaan Saint-Gobainin ratkaisuissa. Tuotevalmistajana me annamme esimerkiksi kosteusrajat betonille ja ohjeet pintojen käsittelyn osalta, mutta käytännössä lopulta kukin työmaa vastaa itse ohjeiden noudattamisesta.

Entä tulevaisuus?

Nykyään onneksi rakenteet tutkitaan tarkkaan ja yleisesti alan toimijoilla on parempi kontrolli sen suhteen, mitä ja miten saa rakentaa. Olemassa olevaa rakennuskantaa joudutaan kuitenkin koko ajan korjaamaan ja korjausvelkaa onkin kertynyt vuosikymmenten ajalta. 

Tietoudesta ei pitäisi enää jäädä kiinni.

Kiire haastaa valitettavasti työmaita edelleen, mutta onneksi Kuivaketju 10 ja rakennusvalvonta asettavat aina vain tarkempia vaatimuksia. Parempaan päin ollaan siis onneksi menossa. Jokainen voi myös itse vaikuttaa sisäilmaansa esimerkiksi vaatimalla todisteita uuden rakennuksen rakentamisen aikaisesta kosteusseurannasta ja käytettyjen materiaalien päästöistä, tai vanhemman rakennuksen osalta teettämällä kuntotutkimuksen.

Sisäilmaongelmia torjutaan parhaiten käyttämällä oikeita ratkaisuja oikeissa tiloissa. Näissä projekteissa ei kannata säästää. 

Vesa Räsänen

Perehdy syvemmin aiheeseen Raksapodi-podcastin äärellä kuuntelemalla koko jakso!

Lisää uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

*
Back top