Hiilidioksidipäästöjen nollaamisen tulisi olla koko arvoketjun yhteinen tavoite

To, 10.06.2021 - 11:38

Rakennusmateriaalien vähähiilisyyden hyväksi on tehty jo paljon, mutta hiilineutraalius on saavutettavissa vain pitkäjänteisellä, koko arvoketjun laajuisella yhteistyöllä. Mitä epäsuorat päästöt käytännössä merkitsevät ja miten ne voidaan nollata, kun kaikki päästöt eivät ole omissa käsissä?

public://2021-06/saint-gobain_vastuullisuustiekartta_artikkeli_.jpg

Kuvat Gyprocin tehtaalta: Antti Kirves

 

Vuosi 2035 on Saint-Gobain Finlandille merkittävä määränpää, sillä yhtiö on sitoutunut tavoitteeseen olla tuohon mennessä täysin hiilineutraali. Tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu vastuullisuustiekartta, johon hahmotellut välietapit ja painopisteet ohjaavat kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Tällä hetkellä päästöjä syntyy vuosittain noin 150 000 tonnia.

Tämänhetkisestä lukemasta vain 20 prosenttia on peräisin Saint-Gobainin omasta tuotannosta sekä ostoenergiasta. 80 prosenttia syntyy epäsuorasti arvoketjun muissa osissa, kuten raaka-aineiden tuotannossa, logistiikassa ja purkujätteiden käsittelyssä. Suurin työ ennen pyöreään nollaan pääsemistä on siis tehtävänä arvoketjun muihin osiin sidonnaisissa 120 kilotonnin päästöissä.
 
Hiilipäästölaskenta perustuu kansainväliseen hiilipäästöjen laskenta- ja raportointistandardiin, Greenhouse Gas Protocoliin, jossa päästöt jaetaan kolmeen vaikutusalueeseen eli scopeen. Epäsuorien päästöjen eli scope 3 -vaikutusluokan päästöjen raportoiminen on vapaaehtoista, ja niiden sisällyttäminen yhtiön kokonaispäästöihin muuttaa lukuja radikaalisti. Tämä tekee päästöjen raportoinnista kirjavaa. Riippuu yrityksestä, käsittääkö kokonaissumma koko arvoketjun päästöt.

Päästöt nollataan yksin ja yhdessä

Saint-Gobainin polku kohti hiilineutraaliutta on pystytty hahmottelemaan jo pitkälle. Tässä on noudatettu yksinkertaista kaavaa: ensin täytyy tietää, mistä omat päästöt tulevat, jotta voi selvittää, millä toimenpiteillä niitä voidaan vähentää.
 
– Olemme tähän mennessä pystyneet kartoittamaan toimenpiteet, joilla voidaan vähentää tai nollata kokonaan noin kaksi kolmasosaa päästöistämme. Se on huomattava määrä jo nyt, kertoo Gyprocin, Isoverin ja Weberin tuotannosta ja toimitusketjusta vastaava Industrial Director Juha Murtoniemi.
 
Avoinna on vielä se, mitä toimenpiteitä tarvitaan jäljellä olevan kolmanneksen nollaamiseksi. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla selvää juuri nyt, sillä hiilineutraalit ratkaisut kehittyvät jatkuvasti ja sen myötä tiekartta päivittyy. Suuri merkitys on myös yhteistyökumppaneilla, joiden toiminnasta arvoketjun yhteenlasketut päästöt muodostuvat.

– Uskon, että yhteistyökumppaneillamme on jo suunnitelmia jäljellä olevien päästöjen vähentämiseksi. Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat keskeisiä päästöttömyyteen pääsemisessä, Murtoniemi toteaa.
 
Tietoa vähähiilisyydestä sekä käytännön toteutusmalleja eri puolilta maailmaa jaetaan aktiivisesti myös konsernin sisäisesti. Kun jossain toisessa maassa sijaitsevalla Saint-Gobainin tehtaalla on tehty innovaatio, joka voi toimia myös Suomen olosuhteissa, idea otetaan käyttöön täälläkin.
 
Vaihtoehtoja neitseellisille raaka-aineille

Saint-Gobain Finlandin scope 3 -päästöjen suurin yksittäinen lähde ovat raaka-aineet. Vastaavasti raaka-aineissa piilee myös suurin päästövähennyspotentiaali. Kun yhtiön oma tuotanto on monipuolista, mahdollisuuksia hyödyntää syntyvää jätettä on monia. Vaikka prosessijätteen määrä pyritään minimoimaan, sitä syntyy välillä väistämättä. Eniten prosessijätettä syntyy tällä hetkellä eri tuotantojen laadunvaihdossa eli silloin, kun tuotantolinja säädetään valmistamaan eri tuotetta.

– Tutkimme jatkuvasti, miten voisimme kierrättää yhden tuotteen valmistuksessa syntyvää jätettä toisen tuotteen raaka-aineeksi. Esimerkiksi ISOVERin tehtaalta yli jäävää lasivillaa voidaan hyödyntää Weberin tehtailla. Teollisia testejä on menossa useita – joissakin ollaan jo pidemmällä, toisissa suunnitteluasteella, Juha Murtoniemi kertoo.

Raaka-aineena pyritään hyödyntämään myös oman tuotannon ulkopuolelta saatavaa kierrätysmateriaalia. Saint-Gobain on muun muassa Suomen suurin kierrätyslasin käyttäjä, sillä yli 80 prosenttia ISOVER-eristeiden raaka-aineesta on kierrätyslasia. Uusiomateriaalia hyödyntämällä säästetään neitseellisiä luonnonvaroja ja lyhennetään kuljetusmatkoja.
 
– Paikallisia sivuvirtoja ja prosessijätettä hyödyntämällä saamme vähennettyä toimitusketjussa sisään tulevan raaka-aineen määrää, minkä myötä myös kuljetukset ja päästöt vähenevät, Murtoniemi sanoo.
 
Merkittäviin päästövähennyksiin on päästy Gyproc-kipsilevyjen tuotannossa, kun neitseellistä kipsiä on korvattu kierrätyskipsillä. Kierrätyskipsiä on Gyprocin kipsilevyissä tällä hetkellä 20 prosenttia. Luku olisi korkeampi, jos suurempi osa kipsilevyjen leikkuujätteestä päätyisi esimerkiksi rakennustyömailta kierrätysasemille ja kierrätyskipsin saatavuus kohenisi. Tällöin myös ulkomailta tuotavan neitseellisen kipsin määrää saataisiin pienennettyä.
 
Materiaalivirrat tulisi saada ohjautumaan samaan suuntaan

Haasteeksi kierrätysmateriaalin hyödyntämisessä on muodostunut se, miten eri puolilla syntyvä kierrätyskelpoinen jäte tai jonkin prosessin sivutuote saataisiin ohjattua tehokkaasti tuotannon raaka-aineeksi.
 
– Materiaalia on siellä täällä pienissä erissä, ja nämä purot tulisi saada virtaamaan yhteen suuntaan. Yksittäisestä kohteesta tuleva rakennusjäte, joka toimitetaan keräysasemalle, on määrältään pieni. Yhdessä nämä pienet purot muodostavat merkittävän osuuden käyttämästämme raaka-aineesta, Juha Murtoniemi selittää.
 
Pelkkä kannustus ei aina riitä, jotta kaikki saadaan sitoutumaan hiilitalkoisiin ja materiaalit onnistutaan pitämään kierrossa.
 
– Pakko on joissakin asioissa hyvä motivaattori. Sitä voidaan tarvita, jotta esimerkiksi purkumateriaalit toimitettaisiin kierrätykseen. Tähän suuntaan lainsäädäntö onkin muuttumassa, Juha Murtoniemi sanoo. 
 
Tässäkin arvoketjusta voi olla apua, kuten Saint-Gobainin ja materiaalivirtojen kierrätykseen erikoistuneen Revisolin yhteistyö osoittaa. Revisol kerää ikkunaremonttien yhteydessä vanhoja ikkunalaseja ja toimittaa ne Saint-Gobainille raaka-aineeksi.
 
Tilaaja voi vaikuttaa logistiikan päästöihin
 
Rakennustuotteiden toimittaminen työmaille muodostaa noin 6 000 tonnia Saint-Gobainin 150 000 tonnin päästöistä. Gyprocin, Isoverin ja Weberin tuotantolaitosten keskittymästä Etelä-Suomeen on etua, sillä eri tuotteita lasivillasta kipsilevyihin voidaan yhdistää samaan kuljetukseen.
 
Logistiikan päästöjä voidaan vähentää myös tarjoamalla asiakkaille vaihtoehtoja toimituksiin. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat, ja joskus kiireettömät tilaukset mahdollistavat autojen korkeamman täyttöasteen.
 
– Toisinaan toimitus tarvitaan nopeasti. Jos asiakas voi kuitenkin joustaa toimitusajassa ja esimerkiksi maanantaina tehty tilaus voidaan toimittaa keskiviikon ja perjantain välillä, täydemmällä autolla kuljettaminen säästää päästöjä, Juha Murtoniemi kertoo.

Tietoa lisäämällä tavoitteista voidaan tehdä yhteisiä
 
Ymmärrystä omasta ja muiden vaikutuksesta päästöihin tarvitaan sekä yhtiön sisällä että laajemmin arvoketjussa. Muutosta päästöttömyyteen voidaan jouduttaa yhdessä siten, että esimerkiksi raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajille esitetään samoja vaatimuksia eri tahoilta.
 
– Kukaan ei tee muutosta yksin. Tarvitaan selkeää kommunikaatiota ja vaatimustason nostamista, sillä samat vaatimukset koskevat raaka-ainetoimittajia siinä missä meitä itseämmekin.
 
Eri toimijoiden ilmastotietoisuudessa ja -teoissa on suurta vaihtelua, mutta ilmastotalkoista pois jättäytyminen ei ole kannattava vaihtoehto kenellekään. Onpa kyse pienestä tai suuresta toimijasta, päästökeskustelussa ei ole perusteltua vedota tiukkaan budjettiin.
 
– Jos asialle ei tee mitään nyt, voivat päästöt maksaa jo muutaman vuoden kuluttua enemmän kuin investoinnit uusiin, vähäpäästöisempiin laitteisiin. Päästöistä maksetaan, eikä ole mitään syytä olettaa, että päästöoikeuksien hinta lähtisi laskemaan, Murtoniemi toteaa.
 
Positiivista muutosta on tapahtunut viime vuosien aikana.
 
– Päästöjen vähentämisen tärkeys tiedostetaan ja asiaa käsitellään eri foorumeilla. Ennen keskustelusta puuttui konkretia, mutta nykyään on olemassa todellisia suunnitelmia, vaihtoehtoja ja teknologioita, Murtoniemi kuvailee.

Saint-Gobain tekee yhteistyötä monella taholla hiilitietoisuuden lisäämiseksi. Yhtiö esimerkiksi koordinoi EU:n Horisontti 2020 -rahoitteista WOOL2LOOP-hanketta, joka on mineraalivillajätteen hyödyntämiseen keskittyvä kiertotalouden innovaatiohanke. Saint-Gobain on mukana myös Green Building Council Finland -yhteistyöverkostossa, jossa pyritään edistämään kiertotalouden mukaisia, ilmastonmuutosta hillitseviä toimintatapoja ja kehittämään rakennettua ympäristöä kestävään suuntaan.

Lisää uusi kommentti

*
Back top