Kiertotalous on ponnahduslauta kestävään kasvuun ja kilpailukykyyn

To, 28.01.2021 - 08:20

Hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtyminen vaatii yhteistyötä, innovaatioita ja asennemuutosta kaikilla toimialoilla. Saint-Gobain näyttää suuntaa materiaaleja ja osaamista kehittämällä – palkkalistoilla on jo kiertotalousinsinööri.

public://2021-01/Pyorre-talo_1920x820.jpeg

Suomi haluaa olla kiertotalouden mallimaa vuoteen 2035 mennessä. Tällöin kiertotalouden on kaavailtu olevan talouden uusi perusta, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomelle on laadittu strateginen kiertotalouden edistämisohjelma, jota on valmistellut noin 250 hallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajaa. Mukana ohjelmatyössä oli myös Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.

– Ilmastonmuutoksen hillintä vähähiilisen ja kiertotaloudellisen rakentamisen keinoin on suuri mahdollisuus koko rakennusalalle. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä eikä näin suuria asioita kukaan toimija ratko yksin; kiertotalouteen siirtymisessä tarvitaan laajamittaista yhteistyötä ja verkostojen viisautta, toteaa kiinteistö- ja rakennusalan teemaryhmässä vaikuttanut Kaiser.

 

Tulevaisuuden kiinteistö- ja rakennusala perustuu kiertotalouteen

Kiertotalouden strategisen edistämisohjelman tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä. Ohjelma sisältää runsaasti suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia: esimerkiksi luonnonvarojen käyttöä tulisi tehostaa niin, että vuonna 2035 neitseellisten raaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.

– Maapallo ei kestä nykyistä luonnonvarojen kulutusta. Tulevaisuuden talot pitää tehdä vähemmillä raaka-aineilla, mutta tinkimättä laadusta tai turvallisuudesta. Kiertotalouden omaksuminen osaksi rakennustuotteiden suunnittelua, valmistusta ja elinkaarta nousee tämän vuoksi keskeiseen asemaan, toteaa resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta.

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloustyötä vie parhaillaan eteenpäin muun muassa FIGBC:n Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä, joka kokoaa erilaisissa hankkeissa hajallaan olevaa tietoa kiertotalousratkaisuista ja jalostaa sitä koko alaa hyödyttäväksi osaamiseksi.

– Alalla on jo olemassa paljon hyvää kiertotaloustietoa ja käytännön ratkaisuja. Tavoitteena on nyt rakentaa valtakunnallinen verkosto, koota tieto yhteen sekä jakaa toimivat käytännöt ja innostavat esimerkit koko alan käyttöön, kertoo osaamiskeskittymää luotsaava Jessica Karhu FIGBC:lta.

 

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää vankkaa materiaaliosaamista

Rakennusteollisuus käyttää lähes puolet maailman louhituista luonnonvaroista. Materiaalien ja niiden elinkaaren aikaisten vaikutusten ymmärtäminen on ratkaisevassa roolissa kestävämmän rakennetun ympäristön suunnittelussa. Saint-Gobainilla on jo pitkään kehitetty ja hyödynnetty neitseellisiä luonnonvaroja korvaavia raaka-aineita, ja vuoden 2021 alussa yritys investoi kehitystyöhön palkkaamalla Suomen ensimmäisen kiertotalousinsinöörin.

Helsingissä toimivan Ammattikorkeakoulu Arcadan prosessi- ja materiaalitekniikan kansainväliseltä linjalta vuodenvaihteessa valmistunut Tuomas Kohvakka kehittää työssään kestävämpiä rakennusratkaisuja poikkitieteellisen osaamisen ja rajoja rikkovan yhteistyön avulla.

– Kiertotalousinsinöörinä pääsen yhdistämään monialaista osaamista sekä kehittämään konkreettisesti uusia tuotteita ja materiaaleja. Olen esimerkiksi jauhanut lasivillatehtaan prosessijätettä geopolymeerin raaka-aineeksi ja koordinoinut Lohjan asuntomessujen Pyörre-talon kokeellista betonivalua, kertoo Kohvakka toimenkuvastaan.

Saint-Gobain on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuonna 2050 maailmanlaajuisesti, ja Suomessa jo 2035 kansallisten tavoitteiden mukaisesti.

– Kierrätys ja kiertotalous esimerkiksi vaihtoehtoisten, paikallisten raaka-aineiden ja rakennusmateriaalien elinkaaren lopun osalta ovat merkittäviä asioita tiekartallamme kohti hiilineutraaliutta. Kierrätyskipsin ja -lasin hyödyntäminen on meille jo arkipäivää, joten nyt katse on kohdistettava isompiin haasteisiin, kuten sementtipohjaisten rakennusmateriaalien vähähiilisiin sideaineisiin tai luonnonhiekkaa korvaaviin ratkaisuihin, Kaiser toteaa.

 

Kiertotalousosaaminen kuuluu kaikille

Viime vuosina kiertotalous ja vähähiiliset ratkaisut ovat tulleet yhä vahvemmin osaksi etenkin tekniikan ja talouden korkeakoulutusta. Esimerkiksi Sitran Kiertotalousopetusta kaikille koulutusasteille -hankkeessa (2017–2019) kehitettiin kiertotalouden oppimateriaaleja ja kursseja yhdessä yli 50 oppilaitoksen, koulutusorganisaation ja yrityksen kanssa. Kiertotalousopetus tavoitti vuonna 2018 yli 70 000 oppilasta ympäri Suomen.

– Jokainen voi löytää oman kulmansa hiilineutraaliin kiertotalouteen, opiskelit sitten taidetta, arkkitehtuuria, kemiaa, kauppatieteitä, biologiaa tai vaikkapa elintarviketieteitä. Hankkeella saimme liikkeelle lumipallon, joka on vain jatkanut kasvuaan. Seuraava tavoitteemme on työssä olevien kouluttaminen, kertoo Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtava asiantuntija Nani Pajunen.

Pajusen mukaan laajamittainen systeeminen muutos edellyttää uutta osaamista kaikilla aloilla. Rakennetusta ympäristöstä puhuttaessa etenkin insinööreillä on keskeinen rooli kiertotalouden edistämisessä.

– Insinööri, joka hallitsee hiilineutraalit kiertotalousratkaisut, on maailmanpelastaja – yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Sen lisäksi, että kiertotaloutta osaavien insinöörien määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan, toivon, että myös taloustieteilijät, opettajat, lääkärit, kauppiaat, talonrakentajat, poliisit, palomiehet, sairaanhoitajat, kampaajat ja me kaikki tunnistamme itsessämme kiertotalousammattilaisen!

Kuvassa Lohjan Asuntomessuille 2021 valmistuva, kiertotalousratkaisuja hyödyntävä Pyörre-talo, jonka rakentamisessa Saint-Gobain on mukana. Kuva: Aulis Lundell Oy.

Lue lisää

Lisää uusi kommentti

*
Back top