Rakennusten elinkaaren vähähiilisyys tulee osaksi rakennusmääräyksiä jo muutaman vuoden kuluttua. Jotta rakennusten elinkaaren hiilipäästöjä voidaan vähentää, tarvitaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja sekä todennettua tietoa ammattilaisten käyttöön. Keskeisille rakennetyypeille teettämämme elinkaarilaskennat paljastavat, että ratkaisujen elinkaaripäästöissä on huomattavia eroja.

Viihtyisyyttä lisäävät akustiikka-, lämpö- ja valaistusratkaisut syntyvät helpoiten suunnittelupöydällä – kriittisiä mukavuustekijöitä on vaikea korjata jälkeenpäin.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida. Toimiva työympäristö rakentuu jatkossakin kestävistä, muuntojoustavista ratkaisuista, jotka lisäävät ihmisten mukavuutta ja hyvinvointia.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä, rakennuksiin sitoutuneen hiilen vähentämistä ja ennakkoluulotonta yhteistyötä.

Putkistojen eristysratkaisuilla on väliä, sillä linjasaneeraukset kuuluvat julkisivukorjausten ohella taloyhtiöiden kalleimpiin hankkeisiin. Huolella suunniteltu toteutus tuottaa tuloksen, jota ei tarvitse ryhtyä samalla vuosikymmenellä paikkailemaan.

Elinkaarivaikutusselvitykset tarjoavat suunnittelijoille ja rakentajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa rakennusratkaisujen päästöistä.

Rakennetun ympäristön hiilineutraaliutta ei saavuteta hetkessä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii prosessien kehitystä, digitalisaation hyödyntämistä ja ennen kaikkea avointa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä.

Ala muuttuu, pysytkö mukana? Täydennyskoulutus auttaa tehostamaan työtä, parantamaan tuloksia sekä välttämään virheitä.

Heinsuon koulussa ei kökötetä koko päivää pulpetissa. Uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin on vastattu muunneltavilla ja viihtyisillä tilaratkaisuilla.

Kouluissa vallitsevilla työskentelyolosuhteilla on valtava vaikutus opettajien hyvinvointiin. Huono ääniympäristö syö jaksamista, nostaa stressitasoa ja voi johtaa jopa alan vaihtoon.

Meneillään oleva kiertotalouden teemaviikko kohdistaa katseet kestävää kehitystä edistäviin innovaatioihin. Yksi tällainen on kesäkuun puolivälissä käynnistyvä WOOL2LOOP-hanke, joka tähtää rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen hyödyntämiseen vähähiilisenä uusiomateriaalina.

Harva mediaa seuraava on voinut välttyä huomaamasta, että Suomen kalleimmilla asuinalueilla kerrostaloasuntojen hinnat ovat jo reilusti yli 8 000 euroa neliöltä. Saammeko kuitenkaan asumismukavuutta "koko rahalla"?

Ei riitä, että työtilat suunnitellaan silmille. Estetiikan ohella on syytä panostaa myös hyvinvointia lisäävään ääniympäristöön.

Suomen ensimmäisen joutsenmerkityn mökin rakentaminen vaati vaivannäköä, mutta ei tullut tavanomaista modernia vapaa-ajan asuntoa kalliimmaksi. Joutsenmökki voi saada pian seuraa, sillä kiinnostus ekologiseen ja terveelliseen rakentamiseen on kasvussa.

Tutkimusten mukaan vietämme jopa 90 % ajastamme sisätiloissa – lähes koko elämämme siis. Onkin perusteltua sanoa, että asuin-, opiskelu- ja työympäristöt vaikuttavat merkittävästi terveyteemme ja hyvinvointiimme.