Suomen ensimmäinen kiertotalousinsinööri raivaa tietä vähähiiliselle rakentamiselle

Ke, 13.01.2021 - 11:27
Vuoden 2021 alussa Saint-Gobain Finlandilla kiertotalousinsinöörinä aloittanut Tuomas Kohvakka kehittää kestävämpiä rakennusratkaisuja poikkitieteellisen osaamisen ja rajoja rikkovan yhteistyön avulla.
Tuomas Kohvakka on Suomen ensimmäinen kiertotalousinsinööri.

Helsingissä toimivan Ammattikorkeakoulu Arcadan prosessi- ja materiaalitekniikan kansainväliseltä linjalta vuodenvaihteessa valmistunut Tuomas Kohvakka on tiettävästi Suomen ensimmäinen kiertotalousinsinööri. Kohvakan uniikki titteli kertoo, että Saint-Gobainilla panostetaan monipuolisesti ja pitkäjänteisesti vähähiiliseen, kiertotaloudelliseen rakentamiseen.

– Kiertotalousinsinöörin palkkaaminen, samoin kuin uusiutuvan sähköenergian ja vähähiilisten kierrätysraaka-aineiden käyttö, ovat investointeja strategiamme mukaisiin tavoitteisiin. Aiomme olla hiilineutraali Pohjoismaissa vuonna 2035 ja globaalisti vuonna 2050, toteaa Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.

– Koska kiertotalouden asiantuntijoita ei tule valmiina mistään, on löydettävä oikeat ihmiset ja tehtävä monialaista, poikkitieteellistä ja ennakkoluulotonta yhteistyöstä yli rajojen. On nähtävä oman tontin yli ja törmäytettävä osaamista rohkeasti, jotta saadaan parhaat synergiat käyttöön – niin meillä talon sisällä kuin koko rakennetun ympäristön arvoketjussa, Kaiser lisää.

 

Kestäviä materiaaleja tulevaisuuden tarpeisiin

Kohvakalle kestävä kehitys ja vaihtoehtoiset, uudet materiaalit ovat intohimo. Vahva arvopohja ja halu vaikuttaa alaan sisältäpäin ajoivat laivanrakennusfirman työnjohtajana toimineen artesaanipuusepän uudelle uralle.

– Kentällä on tietyt realiteetit ja tavat tehdä, mutta idealismin jyvänen on hyvä säilyttää: uusilla ideoilla on suuri merkitys innovaatioiden syntymisessä. Kiertotalousinsinöörinä pääsen yhdistämään monialaista osaamista sekä kehittämään konkreettisesti uusia tuotteita ja materiaaleja. Olen esimerkiksi jauhanut lasivillatehtaan prosessijätettä geopolymeerin raaka-aineeksi ja koordinoinut Lohjan asuntomessujen Pyörre-talon kokeellista betonivalua, Kohvakka kertoo toimenkuvastaan.

– Tehtäväni on myös kehittää kiertotaloudesta teollisessa mittakaavassa aidosti tuottavaa, jotta siitä tulee pysyvä toimintamalli. Ympäristönäkökohdat on sovitettava yhteen taloudellisten intressien ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa, Kohvakka lisää.

 

Kiertotalous yhä vahvemmin mukana opetuksessa

Viime vuosina kiertotalous ja vähähiiliset ratkaisut ovat tulleet yhä vahvemmin osaksi etenkin tekniikan ja talouden korkeakoulutusta. Esimerkiksi Sitran Kiertotalous insinöörien ammatilliseksi perusosaamiseksi -hankkeen (2017–2019) kursseista moni jäi pysyväksi osaksi insinöörikoulutusta, ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa (2018–2020) kehitettiin uusien opintosuunnitelmien sisältöjä kiertotaloutta painottaen.

– Opiskelijat ovat pitäneet teemoja tärkeänä jo pitkään. Meillä aloitettiin laajempi kiertotalousprojekti Materiaalien arvovirrat Tekesin SHOK-rahoituksella jo vuonna 2013 yhteistyössä yritys- ja tutkimuslaitosryhmän kanssa. Projektiin ei tarvinnut lopputyöntekijöitä houkutella. Kiertotaloutta edistävät teknologiat, kuten kestävät materiaalivalinnat, uusiutuva energia ja elinkaarimallinnus, ovat meillä jo opintosuunnitelmissa sisällä perusopinnoissa. Myös sivuaineena voi opiskella kiertotaloutta hieman laajemmin kuin tekniikan näkökulmasta, kertoo Ammattikorkeakoulu Arcadan energia- ja materiaalitekniikan osaston johtaja Mirja Andersson.

Andersson pitää kiertotalousinsinöörin pestiä hyvänä avauksena ja iloitsee, että Arcadasta saadut opit pääsevät heti hyötykäyttöön.

– Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat jo valtavirtaistuneet ja hyvä niin, mutta ilahduttaa toki, että vielä ollaan eturintamassa! Työtä todellakin riittää valmistuville insinööreille ja muidenkin alojen osaajille vähähiilisen yhteiskunnan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Back top