Tilasuunnittelulla voidaan tukea toipumista

09.04.2019

Sairaalatilojen lämpö-, valo- ja ääniolosuhteilla on suuri merkitys potilaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnille.

Sairaalat ovat akustiikan kannalta haastavia tiloja: henkilökunta, potilaat ja laitteistot aiheuttavat paljon ääntä ja tiloissa joudutaan suosimaan kovia, kaikuvia pintoja niiden puhdistettavuuden vuoksi.

– Terveydenhuollon tilojen akustiikka on kiinnostava, pinnalla oleva aihe. Suomessa sairaaloita on 2010-luvulla uudistettu ja rakennettu vauhdilla, mikä tarjoaa mahdollisuuden sekä tutkia että hyödyntää tutkimustietoa uusissa sairaalatiloissa, sanoo akustiikkasuunnittelija Kalle Lehtonen meluntorjuntaan erikoistuneesta Promethor-konsulttitoimistosta.

– Huonolla ääniympäristöllä on negatiivisia vaikutuksia työntekijöihin ja potilaisiin. Meluisassa tilassa stressitasot nousevat, työteho laskee ja paraneminen hidastuu. Jos puheesta on hankala saada selvää, voi se johtaa jopa hoitovirheisiin, Lehtonen kuvailee.

Suuret pinnat ratkaisevassa roolissa

Lehtosen mukaan rakennusten akustisen luokituksen asettamat tavoitearvot on mahdollista saavuttaa, kun panostetaan tilan suurimman yhtenäisen pinnan akustointiin, eli koko kattopintaan asennetaan äänenabsorptioalakatto. Lisäksi tilojen pystypintojen vaimentaminen on kannattavaa, ja käytävissä, auloissa ja muissa avoimissa tiloissa hyödytään myös peittoäänen käytöstä.

– Sama akustiikkaratkaisu ja akustoitujen pintojen määrä ei kuitenkaan sovi joka tilaan; esimerkiksi hoitohuoneet ovat kategorisesti hyvin erilaisia, Lehtonen muistuttaa.

Parhaat tulokset saavutetaan Lehtosen mukaan silloin, kun akustiikka on otettu tilojen suunnittelusta ja rakentamisesta asti huomioon. Jälkikäteen lisätyillä akustiikkaratkaisuilla ei ylletä yhtä hyviin tuloksiin.

– Hyvät äänitekniset ratkaisut eivät toteudu vahingossa. Tarvitaan laajasti tietoa ja tutkimustuloksia, jotta tilojen akustiikkaoloista saadaan optimaaliset. Terveydenhuollon tiloissa hyvinvointia edistävä ja turvallinen ääniympäristö on erityisen tärkeä.

Seinäjoen tehohoitoyksikkö suunniteltiin käyttäjäkokemus edellä

Seinäjoen keskussairaalan uusi 24 potilaspaikan yksikkö otettiin käyttöön vuosi sitten, huhtikuussa 2018. Sairaalan kaikkien erikoisalojen tehohoito ja -valvonta yhdistettiin uuteen yksikköön – saman katon alla henkilöstön monipuolinen tietotaito on tehokkaammin hyödynnettävissä.

Suunnittelun lähtökohtana toimi EVICURES-hanke, jossa kehitettiin suunnittelumalli tulevaisuuden tehohoito- ja valvontaosastolle. Suunnittelumalli perustuu EBD- eli Evidence Based Design -suunnitteluun, jossa hyödynnettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tarjoamaa tutkimustietoa sekä käyttäjäkokemuksia. Teho-osaston tiloihin tutustuttiin etukäteen VR-lasien ja 3D-mallin avulla. Suunnittelussa hyödynnettiin myös tutkimustietoa potilaan toipumiseen vaikuttavista tekijöistä.

Hyvinvointia edistetään muun muassa stressiä minimoivilla teknisillä ratkaisuilla: henkilökohtaiset hoitohuoneet on varustettu ikkunoilla tai valaistaan luonnonvaloa jäljittelevällä, vuorokausirytmin mukaan vaihtuvalla dynaamisella valaistuksella. Lämpö-, valo- ja ääniolosuhteita voidaan säätää potilaan haluamalla tavalla. Myös akustiikkaan kiinnitettiin erityistä huomiota: seiniä koristavat luontoaiheiset, printatut akustiikkalevyt.

Lue lisää Seinäjoen tehohoitoyksikön suunnitteluratkaisuista

Back top