Yhteistyö ja kiertotalouden tuntemus pidentävät kipsin elinkaarta

Ma, 11.11.2019 - 08:29
Kipsilevyjen kierrätys säästää luonnonvaroja, pienentää kustannuksia ja tuo lisäarvoa niin tuottajalle kuin käyttäjälle. Kierrätystä voisi parhaiten edistää lisäämällä kiertotalouskoulutusta ja yhteistyötä rakennusalalla.
Aalto-yliopiston Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Delphine Rumo tutkii opinnäytetyössään kipsilevyjä kiertotalouden näkökulmasta.

Aalto-yliopiston Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Delphine Rumo tutkii parhaillaan opinnäytetyössään kipsilevyjä kiertotalouden näkökulmasta. Saint-Gobain Finlandin, Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK Oy), Sitran ja Aalto-yliopiston rahoittama, keväällä 2020 valmistuva lopputyö pureutuu materiaaliin monipuolisesti: Rumo haastatteli tutkimusta varten yli 40 henkilöä kipsilevyn elinkaaren eri vaiheisiin liittyvistä sidosryhmistä – tuotteen valmistajista työmaahenkilöstöön sekä purku- ja jäteyhtiöiden edustajiin.

Kipsilevyjen kierrätykseen liittyviä haasteita löytyi kaikista elinkaaren vaiheista. Esimerkiksi rakennus- ja purkusektorin välisessä yhteistyössä Rumo näkee vielä paljon parannettavaa.  
– Kierrätys ja jatkokäyttö olisi paljon tehokkaampaa, jos esimerkiksi purettavien rakennusten kaikista materiaaleista olisi lista. Tällöin tiedettäisiin jo etukäteen, mitä voi hyödyntää ja kaikki komponentit voitaisi purkuvaiheessa erotella omiin kategorioihin jatkokäyttöä varten, Rumo huomauttaa.

Parhaiten rakennusalan kiertotaloutta vauhdittaisivatkin tutkimuksen mukaan koko toimitusketjun läpi ulottuva koulutus ja yhteistyö. Kierrätys itsessään ei ole hankalaa – enemmän työtä on asenteiden ja prioriteettien muuttamisessa.

– Kiertotalous ymmärretään usein pelkkänä kierrätyksenä, mikä rajoittaa materiaalien laajempaa tarkastelua koko elinkaaren kannalta. Meidän on ajateltava myös esimerkiksi tuotantoon ja kierrätykseen kytkeytyvän logistiikan aiheuttamia päästöjä ja lisättävä edellytyksiä paikallisesti tuotetuille ratkaisuille. Läpinäkyvä, avoin tieto ja yhteistyö ovat ratkaisevassa asemassa vastuullisempien toimintamallien luomisessa, Rumo toteaa.

 

Kipsi kiertää Kirkkonummella

Saint-Gobainin Gyproc-kipsilevyt valmistetaan kipsistä, kartongista ja vedestä sekä pienestä määrästä lisäaineita. Kipsiä louhitaan kipsikivenä ja sitä syntyy myös savukaasujen puhdistuksen yhteydessä hiilivoimalaitoksissa. Kartonki valmistetaan kierrätyspaperista. Muita valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita ovat muun muassa tärkkelys, vaahtoaine sekä lasikuitu.

Valmistusvaiheessa seokseen voidaan lisätä kierrätyskipsiä, jonka käyttäminen säästää luonnonvaroja ja pienentää tuotteen elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia. Puhtaan kierrätyskipsijakeen käyttö ei heikennä valmistettavan levyn ominaisuuksia.

– Saamme kierrätyskipsiä pääasiassa talotehtailta, rakennustyömailta ja jäteyhtiöitä. Punnitsemme asiakkaan tuoman kipsin, otamme siitä näytteet ja sekoitamme puhtaaksi todetun kierrätyskipsin omaan, uusien levyjen tuotannossa syntyneeseen kipsijakeeseen. Kun seos vielä murskataan ja siitä erotellaan paperi pois, se on valmista raaka-aineita, kertoo Lars-Erik Eskman, Gyprocin Kirkkonummen tehtaan kierrätyskipsivastaava.

Keskimäärin Gyproc-kipsilevy sisältää yli 20 % kierrätyskipsiä, ja vastaanotetun kierrätysraaka-aineen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010. Kasvua ovat vauhdittaneet erityisesti vuonna 2015 Kirkkonummen tehtaalla tehdyt investoinnit kierrätyskipsin vastaanottoon ja käsittelymahdollisuuksiin. Eskman näkee kierrätysraaka-aineen käytössä vielä paljonkin kasvumahdollisuuksia.

– Moni ei tiedä kipsin kierrätyspotentiaalista: kipsihän ei käytännössä mene miksikään, vaan sitä voi käyttää ikuisesti. Tietoa pitäisi lisätä niin rakentamisen ammattikouluissa kuin työmailla, jotta saadaan kipsilevy, puu ja metalli eri laareihin ja kiertoon. Lainsäädännön kiristyminen ja tilaajien lisääntynyt kiinnostus ympäristöasioihin ovat hyviä syitä panostaa rakennus- ja purkumateriaalien kierrätykseen – puhumattakaan taloudellisista kannustimista: kipsilevyjen kierrättäminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin niiden nakkaaminen sekajätteeseen, Eskman huomauttaa.

Kiertotalouden edistäminen on yksi Saint-Gobainin vastuullisuustyön keskeisistä painopisteistä. Lue lisää kipsilevyjen kierrätyksestä.

Kuvassa Aalto-yliopiston Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Delphine Rumo kipsilevyjen elinkaaren pidentämistä pohtivassa työpajassa 20.8.2019.

Back top