Risto Markkasen 35-vuotiseen uraan ovat mahtuneet rakennusalan huiput ja kuopat
Risto Markkanen on työskennellyt rakennusmateriaalien myyjänä jo yli kolmekymmentä vuotta. Hänen uralleen mahtuu rohkeita avauksia, tilanteisiin mukautumista ja uuden oppimista aina viime vuosiin saakka. Seuraavana siirtonaan Markkanen suunnittelee viettävänsä talvet Espanjan lämmössä eläkeläisenä.
Risto Markkanen aloitti uransa rakennusmateriaalien myynnin parissa vuonna 1988 tuolloisen Lohja Oy:n Kuopion myyntikonttorilla. Markkanen työskenteli alkuun apulaispiiripäällikkönä, ja teki myyntityötä rautakauppojen ja omakotirakentajien parissa.
Markkanen tiesi jo kouluaikoinaan, että haluaa tehdä uraa rakennusmateriaalien myynnin parissa. Rakennusmestariksi hän valmistui teknillisestä koulusta 1988.
Kun Markkanen sitten 80- ja 90-lukujen vaihteessa aloitti työnsä, rakentaminen oli Suomessa kuumimmillaan. Kuopiossa Markkanen myi muurattavia rakennusmateriaaleja erityisesti omakotitaloihin. Monet talot rakennettiin tiilestä, ja niihin rakennettiin lähes aina myös uunit.
“Rakentamisen ollessa vilkkaimmillaan omakotitaloissa suosittuja Kahi-julkisivutiiliä joutui odottamaan jopa neljä kuukautta. Työ tuntui jopa helpolta, kun kauppa kävi niin paljon kuin vaan kerkesi tilauksia kerätä. Silloin tehtiin myös täystiilitalopaketteja. Niihin myytiin Leca-harkot perustukseen, Kahi-tiilirakenteet runko- ja väliseinärakenteisiin sekä julkisivuihin Kahi-tiiltä tai poltettua tiiltä, kaikki laasteineen tietysti. Lisäksi tehtiin vielä savupiiput ja tulisijat poltetuista tiilistä”, Markkanen muistelee.
“Töitä riitti ja niitä tehtiin paljon. Monena kesän ja syksyn viikonloppuna pidettiin Kuopion K-Raudan kanssa työmailla esittelyjä, joissa esiteltiin valmistuvia kohteita seuraavan kesän rakentajille. Parhaana kesänä myytiin K-Raudan tehomyyjä Pertti Tuovisen kanssa ennätykselliset 28 täystiilitalopakettia”, hän lisää.
Lohja Oy:stä Saint-Gobainiksi
Saint-Gobainille Markkanen päätyi useiden yrityskauppojen seurauksena, kun Lohja Oy:n nimi muuttui usean yrityskaupan myötä Saint-Gobain Finland Oy:ksi vuonna 2017. Polku Lohja Oy:stä Saint-Gobainiin ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys: 90-luvun alun laman seurauksena monia irtisanottiin alalta. Rakennusliikkeillä oli Suomessa pahimmillaan tuhansia myymättömiä asuntoa, ja esimerkiksi rakennusliikkeiden valuuttalainat saattoivat tuplaantua yhdessä yössä. Suomen kaksi suurinta rakennusmateriaalitoimittajaa, Lohja Oy ja Partek Oy yhdistettiin laman seurauksena. Kokonaiset 40 tuotantolaitosta lopetettiin ja 1700 henkilöä menetti työpaikkansa.
“Lohjan ja Partekin myyntikonttoriverkostot lopetettiin, ja esimerkiksi Lohja Oy:n Kuopion myyntikonttorille jäi jäljelle vain yksi Risto Markkanen. Muut saivat lopputilin”, Markkanen kertoo.
Riston vastuulle jäivät muutosten myötä myyntipiirin kaikki rakentamisen ammattilaiset, tärkeimpinä rautakauppojen ja omakotirakentajien lisäksi rakennusliikkeet, suunnittelijat ja urakoitsijat.
“Työ oli piireissä todella itsenäistä. Johto oli Helsingissä, mutta Kuopiossa sain tehdä omia myynti- ja markkinointitoimenpiteitä, toki hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti”, Markkanen kertoo.
1990-luvun alussa rakennusmateriaaliteollisuudessa tehtiin useita suuria yritysjärjestelyjä ja omistajavaihdoksia, joiden seurauksena myös Markkasen työnantaja ja yhtiön omistus vaihtui Lohja Oy:stä ruotsalaiseksi Optirociksi. Myöhemmin, vuonna 2005 omistaja vaihtui Optirocista Maxitiksi joka kuului Saksalaiseen HeidelbergCement Groupiin. Vuonna 2008 Saint-Gobain osti Maxitin ja yrityksen nimi muuttui Saint-Gobain Weber Oy Ab:ksi vuonna 2008. Viimeisimpinä vaiheena vuodesta 2017 saakka yrityksen nimi on ollut Saint-Gobain Finland.
Tampereen kautta Markkanen päätyi töihin Helsinkiin, ja viimeisimmät työvuotensa Markkanen on työskennellyt Weberin aluemyyntipäällikkönä ja palvellut valtakunnallisia rakennusliikkeitä.
“Olen saanut olla vaikuttamassa rakennusliikkeiden valitsemiin rakenneratkaisuihin, mistä olen ollut hyvin tyytyväinen, varmaan kai myös yhtiömmekin. Laadukkaita tuotteita ja ratkaisuja on ollut ilo myydä”, hän myhäilee.
Kahi-rakenteet ovat lähimpänä sydäntä
Kahi-harkkorakenteet ovat muodostuneet Markkasen uran aikana hänen vahvimmaksi osaamisalueekseen. Myös yksi Markkasen uran mieleenpainuvimmista hetkistä liittyy Kahi-rakenteisiin: Markkanen oli kaksikymmentä vuotta sitten myymässä Suomen ensimmäistä Kahi Facade -julkisivujärjestelmää kerrostaloon. Kuopiossa tuolloin piiripäällikkönä työskennellyt Markkanen muistaa kirkkaasti, kuinka hän sai myytyä Suomen ensimmäisen Kahi Facade -kohteen, jollaista ei ollut tehty aikaisemmin.
“Työmaalla pidettiin ratkaisevaa kokousta. Huoneessa olivat rakennuttaja, arkkitehti, rakennesuunnittelija, urakoitsija, muurausurakoitsija ja minä. Olin yksinäni pöydän päädyssä vastailemassa kysymyksiin, kun pohdittiin, uskalletaanko tällaista rakenneratkaisua lähteä tekemään, kun missään ja koskaan ei ollut aiemmin tehty”, hän kertoo.
Markkanen kuitenkin luotti tuotteen toimivuuteen, ja piti päänsä kylmänä.
“Ja niin minä sain koko tuotantoketjun luottamuksen.”
Ensimmäisen edellä mainitun Kahi-Facade-kohteen rakentaminen alkoi vuonna 2004, ja loppu onkin historiaa. Kahi-rakenteiden tarina ei suinkaan ole ohi, vaan Weberillä suunnitellaan tällä hetkellä uudenlaisia Kahi-elementtiratkaisuja.
“Kahin elementtiratkaisut jäävät nyt minun osaltani hyvin herkulliseen vaiheeseen. Vielä ne eivät ole toimitusvalmiudessa, mutta uskon, että Kahi-elementtiratkaisuja saadaan jo pian toimitettua valmiina tuotteina asiakkaille”, Markkanen sanoo.
Markkanen näkee Kahi-harkkorakenteet tulevaisuuden tuotteena myös ympäristövastuun kannalta. Muihin kiviaineisiin materiaaleihin verrattuna Kahin hiilipäästöt ovat huomattavasti pienemmät.
Yhtenä suurimmista itselleen tärkeistä projektina Markkanen näkee kauppakeskus Redin, jonne tehtiin noin 45 000 neliötä muurattuja seinärakenteita. Valtaosa seinistä ohutsaumamuurattiin Kahi Viisteharkolla, joka on nykyaikainen ratkaisu tehdä kerralla maalausvalmista puhtaaksi muurattua seinää 2 mm vahvuisella saumarakenteella.
“Redi oli yhtiölle iso ja tärkeä projekti. Toki se on ollut myös yksi suosikkikohteistani”, hän kertoo.
“Kahi- ja Lecaharkkotuotteiden myyntitilanne oli myös tässä kohteessa oma kokemuksensa. Koskaan en ollut tullut myyntineuvottelusta autoon istumaan kauluspaita aivan märkänä, eikä se johtunut ilman lämpötiloista tai muista. Tiukka oli hinnoista sopiminen, mutta kaupat vaan tehtiin”, Markkanen muistelee.
Saint-Gobainin työilmapiiri saa Markkaselta kehuja
Markkasen on pitänyt samassa työpaikassa työn monipuolisuus ja mahdollisuudet kehittyä rakentamisen maailmassa. Vaihtelua on tullut eri tuoteryhmistä, kuten rappauksista ja sisäpintojen tasoituksista, sekä uusista asiakasryhmistä. Suuri merkitys on ollut myös yrityksen hyvä työilmapiirillä.
“Työilmapiiri on ollut yrityksessä aina hyvä. On ollut kiva tehdä töitä tässä työyhteisössä. Toivon, että hyvä henki ja yhteistyö edelleen jatkuvat yrityksessä. Haluan kiittää kaikkia työkavereita mukavista yhdessä tekemisen vuosista”, Markkanen sanoo.
Esimiehiään vuosien varrella ja viimeisintä esihenkilöään Risto haluaa aivan erikseen kiittää saamastaan luottamuksesta. Markkanen kokee saaneensa heidän kaikkien myötävaikutuksella mahdollisuuden tehdä ja toteuttaa työtään monipuolisesti.
Tuotannon tehostuminen näkyy myös rakennusalalla
Viime aikoina Markkasen työpäivät ovat kuluneet projektimyynnin parissa. Työskentelytapa on Markkasen mielestä tehokas. Tehostuminen näkyy myös rakennusalalla, vaikka perustekeminen onkin ollut samaa jo 35 vuotta sitten.
“Yhä enemmän tuotteet toimitetaan työmaalle tehtaalla tuotettuina elementteinä. Rakennusliikkeet haluavat elementit mahdollisimman hyvin varusteltuina ja valmiina paikoilleen asennettuna. Paikan päällä tekeminen ja rakentaminen vähenee koko ajan. Toki tämä on myös aikataulukysymys. Kun esimerkiksi seinäelementti nostetaan paikalleen eristeineen, ikkunoineen ja ovineen, talo toki valmistuu nopeammin”, hän pohtii.
Vaikka paikan päällä rakentaminen vähenee, ei tarve kädentaidoille silti katoa minnekään. Markkasta mietityttääkin, riittääkö tulevaisuudessa tarpeeksi osaajia työmaille, kun sukupolvet, jotka osaavat rakentaa paikan päällä pienenevät kovaa vauhtia.
“Tulevaisuudessakin tarvitaan käsillä tekemisen taitoa työmaalle. Kaikkea ei voida tehdä teollisesti valmiiksi”, hän sanoo.
Tulevaisuuden rakennusala on entistä vastuullisempi
Uutena, nopeana muutoksena rakennusalalla Markkanen näkee vastuullisuusajattelun voimakkaan lisääntymisen. Rakennusliikkeet ovat alkaneet kaivata tietoa materiaalien ja rakenteiden hiilijalanjäljistä, eivätkä vähiten viranomaisten ja rakennuttajien vaatimuksista.
Saint-Gobainilla onkin jo hyvin suunnittelijoille ja rakennusliikkeille laadittuja laskelmia.
“Saint-Gobainilla ollaan etujoukoissa ympäristövastuuasioissa, ja työ vastuullisuuden eteen on aloitettu jo vuosia sitten”, Markkanen kertoo.
Risto näkee, että vastuullisuusajattelu on tulevaisuudessa entistä suurempi kilpailuvaltti. Tulevaisuudessa myös lait ja säädökset vaativat urakoitsijoilta ja rakennuksilta yhtä tarkempaa vastuullisuus- ja päästöraportointia.
Vastuullisuus on Saint-Gobainille tärkeä arvo. Markkaselle on myös tärkeää, että yrityksen arvot kohtaavat hänen omiensa kanssa. Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen yksi Saint-Gobainin tärkeimmistä arvoista, joka on tuottaa asiakkaalle turvallisia ja terveellisiä rakenneratkaisuja.
“Siksi myös Saint-Gobainin ratkaisujen kanssa on helppoa mennä asiakkaan luokse. Kun voi itsekin luottaa tuotteeseen ja sen turvallisuuteen, on helpompi saada asiakkaan luottamus”, Markkanen toteaa.
Luottamus onkin Markkasen mukaan tärkein tekijä asiakassuhteessa. Hän muistelee yhtä monista myyntikoulutuksistaan 35 vuoden takaa. Yhtiö panosti silloin todella paljon maan parhaiden kouluttajien myötä myyjien osaamiseen.
“Siellä opin, että myynti on asiakkaastaan välittämistä. Silloin asiakas tuntee luottamusta, ja Risto pääsee sen myötä vaikuttamaan. Sitä on myynti”, Markkanen summaa.
Markkasen myyntityötä on aina ohjannut se, että hän on myös itse rakennusalalla tehnyt työvaiheita omin käsin.
“Kun pitää koulutusta muurareille, niin saa luottamuksen, kun puheesta kuulee, että Risto osaa itsekin tehdä”, hän huomauttaa.
Kouluttaminen onkin Markkasen mukaan parasta mahdollista myyntityötä.
“Silloin tulee se luottamus, ja sitten vaikutetaan.”
Talveksi etelään
Markkanen olisi päässyt eläkkeelle jo 2,5 vuotta sitten, mutta sen sijaan hän teki viime ajat hieman lyhyempää työviikkoa ennen eläkkeelle jäämistään.
“Nelipäiväinen työviikko oli oikein hieno laskeutuminen kohti eläkepäiviä. Tästä mahdollisuudesta suuri kiitos yritykselle. Koen, että pitkäaikaisesta kokemuksestani on ollut hyötyä yritykselle myös näiden viimeisten työvuosieni aikana”, hän sanoo.
Markkasen seuraava lähitulevaisuuden tavoite ei kuitenkaan liity myyntiin tai ehkä edes Kahi-harkkoihin.
“Aika näyttää”, toteaa Markkanen salaperäisesti.
Tällä hetkellä hänen suunnitelmanaan on päästä viettämään pimeimmät talvikuukaudet etelän lämpöön – Espanjaan tietysti.
Jutun kuvassa Suunnittelijapalvelun aluepäällikkö ja Riston pitkäaikainen kollega Timo Hakkarainen luovuttaa eläkkeelleläksiäslahjapaitaa, jonka numero 66 on jäädytetty Markkaselle.