Hiilidioksidipäästöjen laskenta on edennyt Saint-Gobainilla jo tuotetasolta rakenne- ja rakennustasolle. Rakennekohtaiset päästötiedot julkaistaan rakennekirjastossa, ja niitä voidaan hyödyntää rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Saint-Gobain Finlandilla on laskettu viime kuukausina laajamittaisesti yrityksen eri brändien rakennusratkaisujen hiilidioksidipäästöjä. Siinä missä ympäristöseloste (EPD) kertoo tuotteen ympäristövaikutukset, nyt laskettavat tiedot ilmaisevat kokonaisten rakennusratkaisujen hiilidioksidipäästöt. Päästölaskelmia on tehty Gyprocin, Weberin ja ISOVERin ratkaisuille, joihin kuuluu lukuisia ulko- ja väliseinärakenteita, ylä- ja alapohjarakenteita sekä kattorakenteita.
Pidemmälle jalostetun päästötiedon eli rakennusratkaisujen hiilidioksidipäästöjen laskenta on luonteva askel Saint-Gobainille, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti ympäristödokumentaation ja kestävän rakentamisen ratkaisujen edelläkävijänä. Saint-Gobain Finland aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Päästötiedoille on tarvetta lähitulevaisuudessa
Saatua dataa hyödynnetään yrityksen sisäisesti vähähiilisten rakennusratkaisujen kehittämisessä. Tiedot tulevat asiakkaiden, suunnittelijoiden ja konsulttien saataville myös rakennekirjastoihin, jolloin samankaltaisten rakenteiden hiilijalanjälkeä voidaan vertailla luotettavasti. Päästötiedot ovat oleellisia koko rakennuksen hiilijalanjäljen laskemisessa. Rakennusten elinkaaren vähähiilisyyttä koskevat asetukset astuvat voimaan vuonna 2025. Saint-Gobainin rakenteiden päästötiedot ovat yhteensopivat rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän kanssa. Laskenta perustuu Euroopan komission Level(s)-menetelmään, jolla arvioidaan rakennuksen resurssitehokkuutta.
Monivaiheinen laskentatapa on luotettava
Päästölaskelman aluksi selvitetään rakennekuvan avulla rakenteen kaikki osat. Tämän jälkeen selvitetään rakenteen jokaisen osan massa. Huomioon otetaan myös esimerkiksi materiaalien kuljetusetäisyydet, kuljetuksen täyttöaste sekä työmaan hävikkiprosentti. Laskelmassa hyödynnetään materiaalien ympäristöselosteissa (EPD) ilmoitettuja tietoja. Loppulukema kertoo, kuinka monta kiloa hiilidioksidia syntyy rakenteen koko elinkaaren aikana yhden neliömetrin alalta. Laskutoimenpide tehdään kahteen kertaan: ensin taulukkolaskentaohjelmalla ja sen jälkeen One Click LCA -laskentaohjelmalla. Saatuja arvoja vertaamalla varmistetaan, että tulos on luotettava.
Nuorten ammattilaisten tiimi
Päästötietojen laskentaa on kesän aikana edistetty Saint-Gobainilla intensiivisesti kolmen hengen voimin. Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan ja energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien opiskelijat Juuso Kokkonen, Natalia Pennanen ja Jesse Seila ovat tänä aikana kehittyneet päästölaskennan asiantuntijoiksi.
– Elinkaariajattelun merkitys tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa entisestään. Hiilidioksidipäästöillä tulee olemaan rakennuksen suunnitteluvaiheessa ratkaiseva merkitys, Natalia Pennanen kertoo.
– Vähähiilisyys on jo noussut materiaalien keskeiseksi vaatimukseksi perinteisten ominaisuuksien, kuten kustannustehokkuuden ja lujuuden, rinnalle, toteaa Juuso Kokkonen.
Kolmikko kuvailee yksimielisesti Saint-Gobainia työntekijöihinsä luottavaksi ja parhaaksi mahdolliseksi työnantajaksi. Kiitosta saa myös poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri.
– Meille on annettu Saint-Gobainilla suuri vastuu, mutta myös apua on saanut helposti ja nopeasti, Jesse Seila sanoo.
– Saint-Gobain on työnantaja, joka välittää ympäristöasioista ja työntekijöistä, Juuso Kokkonen kiteyttää.
Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser kiittää tiimin työtä ja asennetta erinomaiseksi.
– Heidän innostustaan ja osaavaa työskentelyään on ollut ilo seurata. Karelia-ammattikorkeakoulu tekee uraauurtavaa työtä tulevaisuuden LCA-ammattilaisten kouluttamisessa. Oppilaitosyhteistyö on meille antoisaa – oikeastihan opiskelijat opettavat meitä muita, Anne Kaiser sanoo.
Harjoittelusta on kauaskantoista hyötyä
Saint-Gobain ja Karelia-ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä vähähiilisen rakentamisen hyväksi erinomaisin tuloksin.
– Opiskelijaharjoittelut ovat hedelmällinen osa yritysyhteistyötä. Opinnoissaan opiskelijat saavat perustiedot vähähiilisestä rakentamisesta ja laskennasta. Harjoittelussa he pääsevät syventämään osaamistaan, kertoo Karelia-ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Ville Mertanen.
Harjoittelussa karttunutta tietoa hyödynnetään edelleen opintoihin palaamisen jälkeen.
– Opiskelijoiden hankkima osaaminen pyritään jakamaan muille opiskelijoille sekä opetushenkilöstölle heti syksyllä järjestettävien työpajojen avulla. Parhaimmillaan tällaisessa vuorovaikutteisessa yhteistyössä opiskelijamme siis opettavat myös opetushenkilöstöämme, summaa Ville Mertanen.