Organisaation vastuullisuustavoitteet ovat kaikkien yhteisiä mutta samalla jokaisen omia. Saint-Gobainilla työ ilmaston hyväksi ja rakennusratkaisujen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat osa työntekijöiden arkea ja ammattiylpeyttä.
Saint-Gobain Finlandin tavoite on nollata vuoden 2019 150 000 tonnin hiilidioksidipäästöt vuoteen 2035 mennessä. Haaste on koko 670 henkilöä käsittävän organisaation yhteinen, eikä muutosta voida saada aikaan muuten kuin yhteisvoimin.
Koska päästövähennykset syntyvät lukuisista eri asioista, jokaisen työntekijän osa on tärkeä tavoitteen saavuttamisessa.
– Kaikki alkaa siitä, että jokainen miettii omalla kohdallaan, miten vastuullisuustavoitteet liittyvät omaan työhön. Tämä koskee aivan jokaista eri puolilla organisaatiota, sanoo Saint-Gobain Finlandin vs. henkilöstöjohtaja Jenni Vienola.
Tietoa helposti saataville
Ympäristöstä huolehtiminen on kirjattu Saint-Gobain-konsernin arvoihin jo kymmeniä vuosia sitten, mutta erityisesti viime vuosina teema on kasvattanut tärkeyttään ja kasvanut koskemaan kaikkea tekemistä. Tietoa vastuullisesta toiminnasta ja vähähiilisyystavoitteista jaetaan Saint-Gobainilla monisuuntaisen viestinnän keinoin.
Aiheina ovat olleet niin rakenteiden hiilijalanjäljen laskeminen kuin innovointikilpailu päästöjen vähentämiseksi. Myös henkilöstön uutiskirjeeseen nostetaan poikkeuksetta vastuullisuusaiheita ja onnistumisia vastuullisuuden saralla.
Vastuullisuusperehdytys kuuluu jo uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan. Perehdytyksiin voivat osallistua myös muut, ja niihin osallistuminen on ollut suosittua.
– Tarve saada tietoa on suuri. Olemme järjestäneet vastuullisuusteemasta sisäisiä tiedotustilaisuuksia ja koonneet aiheesta omat sivut intranetiin, Jenni Vienola kertoo.
Samat teemat ovat esillä yhtä lailla sekä toimistoissa että tuotantolaitoksilla.
– Tuotannon puolella voidaan hyödyntää tuotantolaitoksen omia sisäisiä viestintäkanavia, kuten kuukausittaisia infotilaisuuksia, kertoo Saint-Gobain Finlandilla teknisenä päällikkönä työskentelevä Paavo Tammi.
Esihenkilöt tiedonvälittäjinä
Vastuullisuus on Saint-Gobain -konsernin strategian kulmakivi tuotteidemme ja ratkaisujemme suorituskyvyn lisäksi. Strategian jalkauttamisessa keskeistä on, että esihenkilöt jakavat tietoa ja edistävät toimenpiteitä omilla osastoillaan.
– Vastuunotto on laajentunut viime vuosina. Meillä on työryhmä, jossa eri osastot ovat hyvin edustettuina. Tämä auttaa viemään viestiä laajasti eteenpäin, Jenni Vienola kertoo.
Tueksi esihenkilöille on valmistettu esitys, jonka avulla aihetta voi käsitellä tiimin kanssa. Esihenkilöiden aktiivisuus ilmenee myös vastuullisuusmateriaalin räätälöimisenä oman osaston tarpeisiin.
– Joillakin osastoilla on erikseen koottu osaston tarpeisiin sopiva vastuullisuustietopaketti, Jenni Vienola sanoo.
Jokainen osaksi muutosta
Tavoitteet hiilijalanjäljen pienentämiseksi vaikuttavat jokaiseen, vaikka toteutustavat vaihtelevat työympäristön mukaan.
– Pyrimme valitsemaan tavoitteiksi sellaisia asioita, joihin jokainen voi omassa työssään vaikuttaa. Yksi tällainen alue on energiankulutus, Paavo Tammi kertoo.
Muutoksiin, joita on tehty hiilipäästöjen vähentämiseksi, on suhtauduttu avoimin mielin. Muutokset ovat vaikuttaneet käytössä olevien energiamuotojen lisäksi muun muassa uuden kaluston hankintaan.
– Kun päivitämme tuotantolaitoksien kalustoa, suosimme mahdollisimman vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi kun olemme korvanneet dieseltrukkeja sähkötrukeilla, käyttäjien palaute on ollut erittäin hyvää, Paavo Tammi sanoo.
Mittarit ovat osa kannustinjärjestelmää
Saint-Gobainilla vastuullisuus on sisällytetty jokaisen henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja vastuullisuudella on osansa kannustinjärjestelmissä.
– Jokaiselle osastolle on määritelty omat vastuullisuustavoitteet ja vastuualueet. Esimerkiksi toimihenkilöille vähimmäistavoite on konsernin vastuullisuuskoulutuksen suorittaminen, Jenni Vienola kertoo.
Konsernin vastuullisuuskoulutuksessa yhdistyvät onnistuneesti informatiivisuus ja hauskuus. Pelin kaltaisessa koulutusympäristössä henkilö johtaa kuvitteellista yritystä, ja peli kehittyy pelaajan tekemien ratkaisujen mukaan. Onnistumista mitataan talouden, henkilöstön ja ympäristön osa-alueilla. Pelin edetessä on välitestejä, joissa vastataan kysymyksiin.
– Koulutus auttaa hahmottamaan, miten nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat tulevaisuuteen. Vaikka vastuullinen tapa toimia ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavin juuri tällä hetkellä, täytyy katsoa kokonaiskuvaa, Jenni Vienola selittää.
Vastuullisuus on sekä kaikkien yhteinen että jokaisen oma asia.
– Kokemukseni mukaan useimmat työntekijämme näkevät vastuullisuuden kilpailuvalttina ja ammattiylpeyden aiheena, Jenni Vienola toteaa
– Vastuullisuus ohjaa kaikkea toimintaamme ja näkyy käytännön tekoina. Haluamme jatkuvasti kehittää kohteistamme entistä energiatehokkaampia. Kiinteistösijoittajana katsomme tulevaisuuteen ja luomme kumppaneidemme kanssa ratkaisuja, jotka kestävät sukupolvelta toiselle, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen kertoo.
Ilmarisen tavoitteena on hiilineutraali sijoitussalkku vuoden 2035 loppuun mennessä ja yhtiö rakentaa parhaillaan ilmastotiekarttojaan sitä kohti.
– Rakennustuotteilla ja materiaaleilla on keskeinen osa tässä työssä. Rakennustoiminnassa kaksi kolmasosaa hiilijalanjäljestä syntyy nimenomaan materiaaleista. Näistä merkittävästi suurimmat hiilijalanjäljet liittyvät betoniin ja teräkseen. Laskemme hiilijalanjäljen koko rakennukselle sen elinkaaren aikana – huomioiden myös perustuksen ja pysäköintiratkaisut. Materiaaleissa suosimme kiertotalousmateriaaleja, joiden toivon kehittyvän edelleen, Niina Nurminen sanoo.
Myös tuotteiden muilla ominaisuuksilla on merkitystä rakennuttajalle. Vähähiilisyys on tärkeä kriteeri, mutta sen lisäksi materiaalien tulee aina olla myös suorituskykyisiä, terveellisiä, turvallisia, kestäviä ja taloudellisia.
– Ylipäätään kiinnitämme huomiota kaikkiin hiilidioksidipäästöjen lähteisiin ja pyrimme minimoimaan päästöt kaikkialla missä mahdollista. Kiinnitämme huomiota esimerkiksi työmaalla käytettävään energiaan sekä vähäpäästöiseen logistiikkaan ja sähköisiin työkoneisiin. Tässä yhteistyö on keskeistä yhteistyö rakennusliikkeiden kanssa, Ilmarisen Nurminen sanoo.
Hiilineutraalius vaatii investointeja
Hiilineutraaliuden tavoitteleminen käytännön tasolla vaatii investointeja, mutta Saint-Gobain-konsernissa sitä pidetään kannattavana sijoituksena tulevaisuuteen ja hyvinvointiin.
Konserniin perustettiin keväällä 2021 sisäinen, muusta investointirahasta erillinen Carbon Fund -rahasto. Rahaston kautta jaettiin jo noin 2,5 miljoonaa euroa aloitteille, joita on esitetty sisäisesti hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi.
– Ratkaisujen ei tarvitse olla mullistavia. Kun pieniä puroja on riittävästi, yhteisvaikutus on merkittävä, Niklas Engblom Saint-Gobain Finlandilta sanoo.
Vähähiilisyyteen tähtääville hankkeille voi saada tukea myös ulkopuolisista rahoitusohjelmista. Saint-Gobain luotsaa kiertotalouden innovaatiohanketta WOOL2LOOP:ia, jota rahoittaa EU:n Horizon 2020 -ohjelma. Hanke tähtää mineraalivillan hyödyntämiseen uusiomateriaaleissa, esimerkiksi tulevaisuuden vähähiilisen betonin sideaineena. Yksi innovatiivisen kehitystyön tuloksista nähdään Asuntomessujen Pyörre-talossa, jonka autohuoneen lattia on valettu masuunikuonapohjaisesta geopolymeeribetonista.
Miten vähähiilisyys vaikuttaa tuotteen ominaisuuksiin
Tuotteelta halutut tekniset ominaisuudet saavutetaan helpoimmin neitseellisiä raaka-aineita käyttämällä. Tämä selittää muun muassa sitä, miksi luonnonhiekkavarannot uhkaavat ehtyä maailmanlaajuisesti. Joissain maissa hiekanottolupia on jo vaikea saada eikä sopivaa hiekkaa kuivatuote- ja betoninvalmistukseen löydy. Sama trendi on odotettavissa myös Suomessa.
Helppous ei kuitenkaan ole tärkein kriteeri, kun toisessa vaakakupissa painavat ympäristövaikutukset, kuten luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön monimuotoisuus.
– Hiekka on häviävä luonnonvara, jota tulee suojella. Tutkimme jatkuvasti mahdollisuuksia hyödyntää vaihtoehtoisia täyte- ja sideaineita. Yksi optio on myös käyttää valimohiekkaa, jonka kierrätykseen ja puhdistamiseen suomalainen Finn Recycling Oy on kehittänyt prosessin, Saint-Gobain Finlandin Gunnar Lauren kertoo.
Vähähiilisten ja kiertotaloudellisten ratkaisujen kehitystyössä ei tingitä tuotteiden suorituskyvystä. Päinvastoin kehitysvaiheessa huomioidaan tuotteen koko elinkaari ja sen aikaiset päästöt.
– Ratkaisuillamme saadaan esimerkiksi vähennettyä rakennuksen käytönaikaista energiankulutusta. Tästä esimerkki on Comfort-lämpölattia, joka on ohut ja nopeasti reagoiva, Gunnar Laurén mainitsee.
Vähähiilisen tuotteen ominaisuudet voivat joskus poiketa siitä, mihin on totuttu.
– Tuotteelta vaaditut ominaisuudet pitäisi aina suhteuttaa käyttötarpeeseen. Selvitämme aina ensiksi, mitä asiakkaat todella tarvitsevat. Esimerkiksi kaikkia niitä ominaisuuksia, joita perinteisellä Portland-sementillä saadaan aikaan, ei aina tarvita, Gunnar Laurén selittää.
Hiilineutraaliudelle on rakennusalalla vasta vähän kysyntää
Saint-Gobainin tuotekehitystyöstä tekee poikkeuksellista se, että toistaiseksi rakennustuotteiden ja -materiaalien vähähiilisyys on ominaisuus, jonka kysyntä on vasta oikeasti kasvamassa.
Toisin kuin voisi kuvitella, ympäristövaikutukset vaikuttavat alalla tuotevalintoihin edelleen yllättävän vähän – siitäkin huolimatta, että hiilidioksidipäästöjen hinta on ennätyskorkealla ja koko Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
– Raha on vielä tänäkin päivänä monelle toimijalle tärkeämpää kuin tuotteen hiilijalanjälki. Hintapaine on valtava. Rakennusliikkeille tuotto ja nopeus ratkaisevat, ja tätä vanhaa rataa on vaikea saada muutettua, Gunnar Laurén sanoo.
Vaikka alan vastuullisuuden kehittäminen on haastavaa, tulevaisuudennäkymät ovat myönteiset.
– Ideaalitilanne on, että tuotteet säästäisivät hiilidioksidia, luontoa ja kustannuksia. Uskon vahvasti, että siihen suuntaan ollaan menossa, Gunnar Laurén sanoo.
