Hyvä akustiikka tekee ihmeitä työhyvinvoinnille – ja kukkarolle

Olen seurannut sisätilojen äänimaailman kehitystä työssäni jo 30 vuotta. Kun työpaikoilla selvitetään, mikä on työtä eniten haittaava tekijä, nousee melu useimmiten ensimmäiselle tai toiselle sijalle – riippumatta siitä, onko kyse huoneesta tai avotilasta. Tähän yksi syy on se, että kuulo on aisti, joka tuo aivoihimme tietoa jatkuvalla syötöllä, halusimme tai emme. Korvia ei voi sulkea, ainakaan ilman teknisiä apuvälineitä.

Toimistotyössä noin puolet ihmisistä kokee melun haittaavan työntekoa. Melun, joka etenee ilman välityksellä, voikin epäillä olevan merkittävämpi sisäilmaongelma kuin paljon esillä olevat homeet ja ilman kemialliset epäpuhtaudet. Melu yhteisvaikuttaa myös sisäilman kemiallisten ja hiukkasmaisten epäpuhtauksien kanssa lisäämällä ja voimistamalla niiden aiheuttamia oireita.

Mistä huono akustiikka ja työpaikan meluongelmat sitten johtuvat? Usein uuden rakennuksen tilaajat eivät osaa tilata hyvää ääniympäristöä – ja kun tätä vaatimusta ei ole, arkkitehdit suunnittelevat tiloja silmille, ei korville. Mutta jos ei suunnitella molemmille, siitä kärsii mieli. Erityisesti avo- ja monitilatoimistoissa huolellinen akustiikan suunnittelu on tärkeää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden toteutumiseksi.

Työtilojen melua on mahdollista vähentää tehokkaasti. Se edellyttää, että uusia tiloja tehtäessä tai vanhoja korjatessa muistetaan ottaa mukaan hyvän ääniympäristön suunnittelu. Akustiikkasuunnittelijan olisi hyvä olla mukana jo rakennus- tai peruskorjaushankkeen alussa. Ja erityisen tärkeää on, että tilat toteutetaan tinkimättä suunnitelmista. Ääni kun pujahtaa pienestäkin raosta tilasta toiseen.

Investointi ääniympäristöön on taloudellisesti kannattavaa. Näin osoittaa tuore tutkimus, jossa on esimerkkinä 170 ihmisen toimisto. Vaikka hyvin toteutettu avotoimisto maksaa enemmän kuin minimivaatimukset täyttävä, niin viiden vuoden käytön jälkeen sen tuottamat säästöt kuluissa voivat olla jopa 1,2 miljoonaa euroa. Tämä kertyy, kun melun takia hukkaan menevä aika vähenee. Huono ääniympäristö voi alentaa työtehoa 10 %.

Lisäksi kannattaa muistaa, että parhaita asiantuntijoita tilojen suunnitteluun ovat niiden tulevat käyttäjät. Käyttäjälähtöinen suunnittelu voi olla viisaampaa kuin trendien mukainen suunnittelu. Uskaltaisin jopa väittää, että tyytyväisimmät työntekijät ja suurimmat menestystarinat löytyvät sellaisista paikoista, joissa on itse saanut vaikuttaa työtiloihinsa.

Jyrki Kilpikari
Konseptikehittäjä, Ecophon, Saint-Gobain Finland