Toimitusjohtajamme Olli Nikula ja S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen vierailivat Futucast-podcastissa keskustelemassa Isak Raution kanssa vihreästä bisneksestä, regulaatiosta ja ESG:stä. Kuuntele tai katso koko jakso!
Jotta kestävä kehitys onnistuu markkinataloudessa, sen tulee olla tavalla tai toisella kannattavaa taloudellisesti. Miten tätä kysymystä lähestytään rakennusteollisuuden piirissä? Vierailin keskustelemasta aiheesta S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskisen ja Isak Raution kanssa Futucast-podcastissa.
Kannattaako vihreä bisnes?
Rakennettu ympäristö tuottaa globaalisti yli kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Koko rakentamisen toimiala on siksi siirtymässä vihreään suuntaan askel askeleelta, sillä ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa.
Mikä sitten vie eniten kehitystä eteenpäin ja mikä kehittää parhaiten?
Yleisesti todettuna regulaatio ajaa investointeja ja käyttäytymistä, samoin kuluttajien odotukset. Vastuullisuuden kiinnostus ja merkityksen taso kasvavat koko ajan. Rakentamisen toimialalla toimivat nämä samat voimat, joiden lisäksi erityisillä insentiiveillä voidaan kannustaa yrityksiä ja kuluttajia toimimaan vastuullisesti esim. energiatehokkuutta lisäämällä ja mahdollistamalla kotitalousvähennysten käytön rakennuskohteissa.
Vaikeita kompromisseja on tosin edelleen vastuullisuuden saralla. Esimerkiksi oman toiminnan aiheuttamat päästöt perustuvat oman tuotannon teollisten prosessien tekniikoiden käyttöön. Vastuullisuuden näkökulmasta kestävämpiä teknologioita saattaa vielä puuttua tai ne saattavat olla niin kalliita, että niiden takaisinmaksuaika on vielä liian pitkä kannattavuuden näkökulmasta.
Korostaisin vastuullisuuden osalta kuluttajien arvovalintojen merkityksellisyyttä. Voidaan ajatella, että Suomen päästöt ovat niin pienet isossa kuvassa, ettei niistä tarvitse välittää, muttei ei se ole niin. Jokainen kantaa oman vastuun yksilönä ja yhteiskunnat kantavat omansa. Ei vastuullisuus ole ympäristön kannalta pelkästään energiaa koskeva asia, vaan siihen kuuluu myös esimerkiksi kiertotalous. Myös neitseellisille luonnonvaroille, kuten hiekalle, pitää löytää korvaajia.
Keskimäärin nuoremmat ihmiset ovat onneksi tiedostavampia nykyään, varsinkin jos isossa kuvassa mietitään. Vastuulliset ratkaisut saattavat edelleen maksaa enemmän, mutta jos mietitään elinkaariajattelun mukaan, niin kumpi ratkaisu maksaakaan enemmän – toimia vastuullisesti vai vastuuttomasti?
Kumpi ohjaa enemmän – hinta vai kestävyys?
Onko ihmisellä varaa olla vastuullinen? Jos ei ole varaa, niin siihen ei voi laittaa enempää varoja kuin on laitettavissa. Sama koskee valtioita. Kestävän tuotteen valmistaminen maksaa enemmän, jolloin se vihreä tuote ei itsessään välttämättä ole yritykselle kannattavin liiketalousmielessä.
Vastuullisuus kuitenkin pienentää riskejä, joten se samalla pienentää tuottoriskisuhdetta. Vastuullisuus on siis etenkin riskienhallintaa, mutta toisaalta sijoittajat etsivät myös erityisesti yrityksiä, jotka tuottavat ratkaisuja.
Pienen yksikköhinnan päätöksissä vastuullisuus on helppoa kaikille, mutta isojen investointien näkökulmasta pitää miettiä tarkemmin.
Päätökset eivät ole silloin edes ns. trade-offeja, ne ovat valintoja. Kriteerit voivat ohjata valintoja, jolloin toteuttajien pitää löytää ratkaisut. Ainakin me Saint-Gobainilla koemme olevamme mahdollistajia meidän asiakkaille, me mahdollistamme ympäristövaatimusten mukaisen tekemisen.
Miten tuotantoprosessin ulkoisvaikutuksia hallitaan?
Teolliset toimet pyrkivät tehokkaasti minimoimaan tuotannon ulkoisia vaikutuksia, eli esimerkiksi ympäristön kuormitusta. Kun tuotannon hiilipäästöt tulevat maksullisiksi, yritykset eivät halua tuottaa niitä yhtään ylimääräistä, eli tuotannon sivuvirrat pyritään minimoimaan tai sitten hyödyntämään omassa tai toisen prosessissa.
Jos keskitytään todella toiminnan ja tuotteiden innovointiin, niin vastuullisia ratkaisuja myös löytyy. Esimerkiksi Suomessa lämmöneristeiden valmistuksessa on käytetty jo 20 vuotta kierrätyslasia ja myös kipsilevytuotannossa käytetään kasvavissa määrin jätteitä, noin 20 % materiaalista on kierrätettyä. Eristeissä jopa yli 70 % materiaalista on kierrätyslasia.
Päästökauppa ohjaa globaalisti tuotantoa vähähiilisempää suuntaan. Kaikilla isoilla toimijoilla on laskettu hiilijalanjälki ja hiilitiekartta, jonka taakse on tehty investointiohjelma. Mitä korkeampi päästökauppahinta on, sitä nopeampi takaisinmaksuaika investoinneilla on.
Kaikkien on kuitenkin tärkeää muistaa, että maapallolla ei ole loputon kestokyky. Vastuullisuuteen liittyviä asioita ja kehitystä tulee edistää hallitusti ja järkevästi asteittain.
Mikä on ESG?
ESG (environmental, social, governance) on nykyään eniten käytetty synonyymi vastuullisuudelle. Sillä viitataan elementteihin, joilla on yrityksen toiminnan kannalta taloudellisia seurauksia ja joita on syytä sekä mitata että raportoida.
Vastuullisuusraportointi onkin lisääntynyt myös rakentamisen toimialalla. Myös erilaisia toimia tehdään, jotta päästöjä saataisiin vähennettyä. Keinoja on monia, tosin kaikkien vaikutus ei ole yhtä merkittävää. Esimerkiksi kompensaation vaikuttavuus on nykyisellään pienempi kuin ajatellaan ja oikeastaan kompensaatio on jonkin verran kyseenalainen keino nettovähentää päästöjä. Kompensaatio vaatii vielä kehitystä, jotta saadaan aidosti vaikuttavia tekoja aikaiseksi.
Meillä kompensaatio on viimeinen vaihtoehto hiilipäästöjen vähentämiseksi, joka tehdään vasta kun kaikki muu on tehty. Tällä hetkellä Saint-Gobain ei osta hiilikompensaatiota.
Rakennusalan raportoinnista puuttuu valitettavasti vielä tiedon standardisoimisen taso ja yhtenäiset tavat viestiä sekä toimia.
Kaikki mittaavat ja viestivät hieman omilla tavoillaan, olisi hyvä olla yhtenäinen ymmärrys.
Hyvä tapa raportoida on perustaa tiedot laskentamalleihin ja saada laskentaan aina kolmannen osapuolen varmistus. Yhdenmukaisessa toiminnassa varmennus hoidettaisiin osana tilinpäätöstä ja pohjattaisiin kaikille yhteisiin standardeihin.
Täysin samoja standardeja ei voi luoda kaikille toimialoille, koska toimialat ja yritykset ovat erilaisia. Vertailtavuuteen tulisi kuitenkin pyrkiä.
Miten taksonomia ja regulaatio vaikuttavat toimintaan ja kehitykseen?
EU:n taksonomia määrittelee toimet, jotka ovat ympäristön näkökulmat hyödyllisiä. Taksonomian avulla siis identifioidaan ilmaston näkökulmasta hyvä taloudellinen toiminta. Yritysten ei vielä tarvitse raportoida omaa taksonomista tasoaan ja lukujaan, mutta raportointipakko on pian tulossa kaikille.
Rakennustuotevalmistajan näkökulmasta taksonomia ohjaa toimintaa kahta kautta. Ensimmäinen ohjaus tulee EU:n kautta, joka taas ohjaa kansallista regulaatiota, paikallista rakennusmääräyskokoelmaa / lainsäädäntöä ja ohjeistusta.
Toinen taksonomiaohjaus tulee rahoituksen kautta, rahoituspuoli yhtä vahva ohjuri. Rahoitusmarkkinat ohjaavat koko toimialaa ja toimivat isona draiverina koko alalle. Aiemmin vastuullisuus on ollut edelläkävijöiden juttu, mutta muutaman vuoden päästä se on toiminnan edellytys kaikille.
On syytä kuitenkin muistaa, että jos alamme EU:n tasolla vielä voimakkaammin säätelemään rakentamista, niin pitää samalla pitää huolta eurooppalaisten toimijoiden kilpailukyvystä suhteessa muihin globaaleihin toimijoihin.
Olli Nikula
Saint-Gobain Finlandin toimitusjohtaja
Mistä kaikesta muusta Olli, Mika ja Isak keskustelivat? Perehdy syvemmin aiheeseen Futucast-podcastin äärellä: