Saint-Gobain Finland tutki jo toista kertaa rakennetun ympäristön vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin. Peräti 85 % kokee kodin vaikuttavan merkittävästi omaan hyvinvointiin.
Kesäkuussa 2020 toteutetun Parempia elinympäristöjä -tutkimuksen mukaan rakennuksilla ja tiloilla, kuten kodilla ja työympäristöllä, on merkittävä vaikutus hyvinvointiimme. Erityisesti kodin vaikutus on huomattava: 85 % suomalaisista kokee kodin rakennuksena vaikuttavan paljon omaan hyvinvointiin.
Kodin merkitys on kasvussa: edellisessä, vuonna 2018 toteutetussa kyselyssä lukema oli 79 %. Muilta osin suomalaisten kokemukset eivät olleet juuri muuttuneet kahdessa vuodessa: valtaosa vastaajista, 62 %, kokee edelleen rakennusten, tilojen tai rakennettujen paikkojen vaikuttavan paljon heidän hyvinvointiinsa (63 % 2018). Työpaikan vaikutus hyvinvointiin oli merkittävä 67 prosentin (66 % 2018) mielestä.
Tilaa, toimivuutta ja rauhaa arvostetaan
Suomalaisten mielestä hyvä koti on ennen kaikkea kodikas, esteettinen, viihtyisä ja omannäköinen (33 %) sekä tilava, avara ja ilmava (33 %). Suomalaiset arvostavat myös käytännöllisyyttä ja toimivuutta (25 %) sekä hiljaisuutta, rauhallisuutta ja yksityisyyttä (21 %).
Hyvinvointia eniten lisääviksi ominaisuuksiksi tutkimuksessa nostettiin sisäilman laatu (92 % koki vaikuttavan erittäin tai melko paljon), lämpötila (91 %), hyvä ilmanvaihto (90 %), päivänvalo (89 %) ja yleinen viihtyisyys (89 %).
– Vietämme valtaosan ajastamme sisätiloissa, joten asuin-, opiskelu- ja työympäristöllämme on suuri vaikutus terveyteemme ja hyvinvointiimme. Meille mukavuus koostuu neljästä päätekijästä: sisäilmasta, ääniympäristöstä, valaistuksesta sekä lämpötilasta. Nämä ovat seikkoja, jotka pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon jo rakennuksen suunnittelussa, sillä niihin on vaikea vaikuttaa jälkikäteen, toteaa Saint-Gobain Finlandin markkinointijohtaja Viktor Lax.
Korona kiinnitti huomion siisteyteen ja hyvään sisäilmaan
Tutkimuksessa kysyttiin myös, millaisiin mukavuus- ja hyvinvointitekijöihin suomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota, jos he ovat korona-aikaan viettäneet tavallista enemmän aikaa sisätiloissa. Kyselyyn vastanneista 17 % kertoi kiinnittäneensä huomiota etenkin siisteyteen, puhtauteen ja järjestykseen. Ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun kiinnitti huomiota 13 % ja valoon/valaistukseen sekä ergonomiaan 11 %. Vajaa neljännes (23 %) kertoi, ettei ollut kiinnittänyt sisätiloissa huomiota mihinkään erityiseen koronapandemian aikana.
– Tutkimuksessa esiin nousseista mukavuus- ja hyvinvointitekijöistä siisteys ja ergonomia on helppo laittaa kuntoon, mutta ääneneristys, lämpö ja valo ovat juuri niitä asioita, joihin täytyy panostaa tilojen suunnittelussa. Sisäilmaongelmat voi puolestaan välttää ennakoimalla, huollolla ja ylläpidolla sekä ongelmakohtien korjauksilla. Saint-Gobain Akatemian sisäilmakoulutuksen käy vuosittain noin 500 henkilöä, mikä kertoo siitä, että hyvä sisäilma kiinnostaa rakennusten käyttäjien ohella myös suunnittelijoita, isännöitsijöitä ja rakentajia, Lax toteaa.
Saint-Gobain Finlandin teettämä tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2020 Taloustutkimuksen Internetpaneelissa, jonka 807 vastaajaa edustivat 20–74-vuotiaita suomalaisia valtakunnallisesti. Tutkimus on jatkoa Saint-Gobain Finlandin kesällä 2018 tekemälle tutkimukselle, jossa selvitettiin suomalaisten kokemuksia rakennusten vaikutuksesta hyvinvointiin. Sekä kaksi vuotta sitten että tänä vuonna yli 60 % suomalaisista koki rakennusten ja tilojen vaikuttavan hyvinvointiinsa paljon tai melko paljon.