Koulutus ja kulttuurinen muutos
Aino Putti korosti, että kestävän rakentamisen edistämiseksi on ensisijaisen tärkeää päivittää arkkitehtikoulutusta vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia. Hän mainitsi erityisesti hiilijalanjäljen ja elinkaarilaskennan osaamisen parantamisen tärkeyden.
– Vaatimustasoa arkkitehtiopinnoissa täytyy nostaa, jotta vastataan niihin kysymyksiin, joita nykyinen ilmastokriisi asettaa.
Toisena askeleena Putti ehdotti rakentamisen vauhdin hidastamista.
– Rakentamiselle pitäisi saada pieni stoppi, kunnes meillä on oikeasti tapoja jatkaa järkevästi eteenpäin.
Kolmantena pointtina hän korosti laajempaa kulttuurista muutosta ja yksilötason vastuuta.
– Meidän täytyy luopua luksusajattelusta ja oppia tyytymään vähempään. Tämä ei ole suomalaisille vierasta; aiemmat sukupolvet olivat omavaraisia ja elivät kestävämmin.
Olemassa olevien resurssien parempi hyödyntäminen
Mikko Somersalmi painotti kiertotalouden merkitystä ja olemassa olevien rakennusten tehokkaampaa käyttöä. Hän totesi, että olemassa olevan rakennuskannan parempi hyödyntäminen on avain kestävään tulevaisuuteen:
– Kiertotalouden ajatuksia on sovellettava laajasti – niin rakennusmateriaaleihin kuin rakennuksiin itseensä.
Somersalmi toi esille myös tiedon ja datan merkityksen päätöksenteossa. Hän korosti, että rakennusprojektien hiilijalanjäljen laskenta on kehitettävä tarkemmaksi.
– Tilaajilla ja rakennuttajilla täytyy olla selkeää dataa siitä, kuinka paljon päästöjä ja hiilijalanjälkeä eri ratkaisut aiheuttavat.
Kolmantena pointtina Somersalmi nosti esiin prosessien optimoinnin ja päätöksenteon aikaistamisen.
– Kestävyyteen liittyvät ratkaisut tulee tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun päätetään maankäytöstä ja rakennusmateriaaleista. Viime hetken muutokset eivät enää korjaa tilannetta.
Liiketoiminnan kestävä kehitys
Antti Ruuska nosti esiin sen, kuinka tärkeää on rehellisesti arvioida omaa toimintaa ja tehdä tarvittavat muutokset.
– Nyt on viimeinen hetki pysähtyä ja katsoa, missä oma toiminta menee. Kaikilla on parannettavaa kestävyyden ja vastuullisuuden osalta.
Ruuska korosti myös, että sääntely, rahoitus ja markkinat ohjaavat tulevaisuudessa voimakkaammin kohti kestäviä ratkaisuja.
– Lakeja tulee lisää, rahoitus kannustaa hyviin ratkaisuihin, ja yritysten täytyy hypätä kestävyyden kelkkaan, jos ne haluavat pysyä liiketoiminnassa.
Kolmantena askeleena Ruuska mainitsi taloudelliset hyödyt, joita kestävät ratkaisut voivat tuoda.
– Kestävät rakennusratkaisut voivat olla alkuinvestoinneiltaan suurempia, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat tuottoisampia. Yritykset, jotka toimivat kestävästi, saavat edullisempaa rahoitusta ja houkuttelevat enemmän asiakkaita.
Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä myös siitä, että kestävyys ei ole enää valinnainen osa rakentamista, vaan se on tulevaisuuden liiketoiminnan elinehto – ja meidän kaikkien on osallistuttava tekojen kautta.
Voit katsoa videon tapahtumasta ja paneelikeskusteluista täällä.
