Materiaalivalinnoilla on merkitystä
Rakennusten elinkaaren vähähiilisyys tulee osaksi rakennusmääräyksiä jo muutaman vuoden kuluttua. Jotta rakennusten elinkaaren hiilipäästöjä voidaan vähentää, tarvitaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja sekä todennettua tietoa ammattilaisten käyttöön. Keskeisille rakennetyypeille teettämämme elinkaarilaskennat paljastavat, että ratkaisujen elinkaaripäästöissä on huomattavia eroja.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kiireellisiä toimia päästöjen vähentämiseksi kaikilla toimialoilla. Koska rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, tulee rakennusten päästöjen vähentämisessä tarkastella rakennusten energiankäytön lisäksi rakennuksen koko elinkaaren aikaisia päästöjä. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat valmistus, rakentaminen, käyttö ja purkaminen.
Rakennustuotteiden valmistajat ovat ratkaisevassa roolissa rakennuksiin sitoutuneen hiilen vähentämisessä. Laskemalla tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksia sekä panostamalla tuotekehitykseen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan pystymme valmistamaan ympäristön kannalta parempia vähähiilisiä materiaaleja ja tuotteita. Vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin panostaminen on tulevina vuosina entistä tärkeämpää, sillä hiilijalanjäljenlaskennan on tarkoitus tulla osaksi rakennusmääräyksiä viimeistään vuonna 2025.
Kuluvan ja viime vuoden aikana olemme yhdessä Bionovan kanssa toteuttaneet rakenne- ja rakennustason elinkaarivaikutusselvitykset keskeisille rakennetyypeille: ensin Weber Plaano -lattiaratkaisuille ja ISOVER-ulkoseinä- ja yläpohjaratkaisuille sekä viimeisimpänä ohutmuurattaville Kahi-sisäseinärakenteille sekä Gyproc-väliseinäratkaisuille. Väli- ja sisäseinärakenteiden osalta tarkastelu tehtiin ääniluokittain kolmessa erilaisessa käyttökohteessa. Gyproc-väliseinäratkaisujen vertailun mahdollisti Gypsteel-teräsrankojen tuore EPD-ympäristöseloste.
Selvityksissä mallinnettiin ensin One Click LCA -työkaluun tyypilliset välipohja- ja alapohjarakenteet Weber Plaanolla, tyypilliset ISOVER-eristeitä käyttävät yläpohja- ja ulkoseinärakenteet, tyypilliset ei-kantavat Kahi-väliseinärakenteet ääniluokille 44 dB, 48 dB ja 55 dB vaatimustasoille sekä Gyprocin osalta tyypilliset ei-kantavat Gypsteel-väliseinärakenteet ääniluokille 44 dB, 48 dB ja 55-60 dB vaatimustasoille. Eri rakenteiden hiilipäästöjä verrattiin sitten tyypillisiin vaihtoehtoisiin rakenteisiin ja materiaaliratkaisuihin, kuten esimerkiksi Kahi-seinien kohdalla kevytsorabetonielementtiin (hiekkatäytöllä ja ilman), betoniharkkoon (reiällinen ja umpinainen) ja betonielementtiin, riippuen vertailtavasta ääniluokasta.
Kaikki neljä selvitystä (voit ladata raportit sivun alareunasta) kertovat, että Saint-Gobainin ratkaisut ovat todistetusti vaihtoehtoisia ratkaisuja vähähiilisempiä – toiminnallisuudesta, terveellisyydestä ja kestävyydestä tinkimättä. Weber Plaano -lattiaratkaisun hiilipäästöt ovat rakennustasolla koko elinkaaren aikana 2,5 % pienemmät verrattuna betonilattiaan ja 1,2 % pienemmät verrattuna kipsitasoitteeseen, riippumatta rakennuksen runkoratkaisusta. ISOVER-eristeratkaisujen hiilipäästöt ovat puurunkoisen pientalon elinkaarella 0,1-6,2 % pienemmät, ja betonirunkoisen asuinkerrostalon elinkaarella ISOVERin "hiilisäästö" on suurimmillaan 2,6 %.
Gyproc-väliseinien päästöt olivat selvityksessä noin 10-15 kgCO2 / m2 (ääniluokasta riippuen), kun vastaavan geneerisen teräsrunkoisen kevytväliseinän päästöt olivat noin 20-25 kgCO2 / m2. Muurattavien sisäseinäratkaisujen vertailussa puolestaan Kahi-harkoilla toteutettavan rakenteen päästöt olivat karkeasti ottaen puolta pienemmät: 20-40 kgCO2 / m2 (ääniluokasta riippuen), kun kilpailevien rakenteiden päästöt olivat 37-82 kgCO2 / m2. Tämä on jo tuntuva ero: jos tuloksia verrataan keskivertoisen suomalaisen metsän hiilivarastointikykyyn, jossa hehtaari metsää varastoi 50 vuodessa 22 kgCO2 / m2, on Kahi-seinien ja vertailurakenteiden päästöjen välinen ero samassa kokoluokassa. Materiaalivalinnoilla on siis suuri vaikutus rakenteiden hiilidioksidipäästöihin, ja sitä kautta koko rakennuksen hiilijalanjälkeen.
Meillä rakennustuotteiden valmistajilla on mahdollisuus – suorastaan velvollisuus – jakaa valmista, helposti hyödynnettävää tietoa materiaalien ja tuotteiden hiilijalanjäljestä suoraan laskentatyökaluihin. OneClick LCA tulee julkaisemaan yllä mainitut rakenteet julkisena kirjastona kaikkien käyttöön tämän syksyn aikana. Kun kerromme läpinäkyvästi, luotettavasti ja vertailukelpoisesti tuotteen ympäristövaikutuksista koko elinkaarella, on suunnittelijoiden ja rakentajien mahdollista tehdä parempia valintoja kestävän tulevaisuuden puolesta.
P.S. Ääniluokkien yhdistäminen elinkaarivaikutuksiin ja hiilijalanjälkilaskentaan on muuten jotain ihan uutta – mahdammeko olla alalla peräti ensimmäisiä, jotka näin kattavan raportin julkistavat?
Mikael Nyholm
Myyntipäällikkö, Saint-Gobain suunnittelijapalvelu
