Minkälainen on hyvä rakennettu ympäristö?
Markkinointijohtajamme Viktor Lax ja Bonava Suomen toimitusjohtaja Riku Patokoski vierailivat Futucast-podcastissa keskustelemassa Isak Raution ja William von der Pahlenin kanssa hyvästä rakennetusta ympäristöstä sekä ilmaston ja kaavoituksen vaikutuksista valintoihin. Kuuntele tai katso koko jakso!
Mitä tarkoittaa, että rakennettu ympäristö on hyvä? Vierailin keskustelemasta aiheesta Bonava Suomen toimitusjohtaja Riku Patokosken sekä Isak Raution ja William von der Pahlenin kanssa Futucast-podcastissa. Sen lisäksi keskustelimme siitä, miten Suomessa rakennuttaminen ylipäätään toimii, aina kaavoituksista rakentamiseen.
Tietyllä tavalla ympäristön ”hyvyys” on yksilöllinen asia. Hyvä rakennettu ympäristö on yleisesti koettuna juuri sinulle ja sinun elämääsi sopiva.
Hyvälle asuinalueelle ei ole suoranaista kriteerilistaa, jonka täyttämällä sen voi julistaa kaikille hyväksi, mutta toiminnallisia vaatimuksia on muutamia. Hyvällä asuinalueella on yleensä esimerkiksi toimiva julkinen liikenne, hyvät kevyen liikenteen yhteydet, sekä turvallisuutta ja hyvinvointia lisääviä elementtejä.
Kaavoitus vaikuttaa rakentamiseen merkittävästi
Tietynlainen viitekehys luodaan kaavoituksen ja asemakaavan kautta, joka antaa määritteet sille, miten rakentamista toteutetaan. Tehdään esimerkiksi valintoja eri rakennusosiin, joka määrittelee, että miltä rakennus näyttää. Itse tuotteet voivat vaihtua aika viime tingassakin ja usein suunnittelun loppuvaiheessa päätetään, että millä tuotteilla rakennus rakennetaan.
Isossa roolissa on se, että tuotteet tulevat oikeassa järjestyksessä ja rakennukset rakennetaan oikealla tavalla. Näin taataan koko rakentamisen laatu ja että rakennuksesta valmistuu sellainen, kuten on alun perin ajateltu.
Mitä isompi alue, sitä haastavampi sitä kaavoittaa ja suunnitella. Kaavoitusprosessi mahdollistaa monien toimijoiden osallistamisen, mutta välillä se myös vanhenee nopeasti. Kaava määrittelee paljon ja tarkasti rakentamista, pohjaten eri asiantuntijoiden näkemyksiin. Kaavoituksen tavoitteena on varmistaa laadukas ympäristö ja laadukas asuminen kaikille. Joskus kaavoitusprosessi kuitenkin koetaan myös huonosti joustavaksi, eikä se välttämättä jätä paljoakaan tilaa innovaatioille tai muutoksille.
Miten ilmasto ja luonto vaikuttavat rakennettuun ympäristöön?
Jos ihmisiltä kysytään, että minkälainen on hyvä asuinalue, useimpien vastauksessa nousee esille läheisyys luontoon. Luonnon toivotaan olevan läsnä myös jollain tavalla rakennetussakin ympäristössä.
Myös ilmasto vaikuttaa rakentamiseen, sillä rakennukset rakennetaan kestämään pitkälle tulevaisuuteen. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyy hyvää faktaa tulevaisuuden ilmastosta ja luvassa on aika hurjia lukuja, jos tietyt skenaariot toteutuvat.
Tulevaisuudessa rakennusten pinnalla on arvioitu olevan nykyistä enemmän mikrobikasvustoa. Ennusteiden mukaan Suomessa on silloin myös nykyistä enemmän viistosadetta sekä tuulta, eli rakennukset tulevat altistumaan nykyistä kovemmalle kulutukselle.
Rakennuksia ei voi suunnitella vain vuotta 2022 varten, pitää ajatella sata vuotta eteenpäin.
Mikä ohjaa rakennushankkeita?
Rakennusprosesseja ohjaavat yleensä määräykset ja energiavaatimukset, eli rakentamisen suunnittelu on usein ongelmanratkaisupainotteista. Määräysten tulkinta aiheuttaa myös haasteita, koska esimerkiksi Suomessa kaupungit toimivat eri tavalla ja tulkitsevat määräyksiä eri tavoin.
Todellisuus ajaa yleensä hankkeita eteenpäin: aikataulussa ja budjetissa pitää pysyä, jotta saadaan asioita eteenpäin. Kustannustehokkuus ja kannattavuus saattavat jossain määrin silloin myös syödä aikaa, resursseja ja mahdollisuuksia innovointiin investoimiselta. Pitää ensisijaisesti saada valmista aikaan ilman pysähdyksiä.
Vuonna 2021 Suomessa rakennettiin 47 000 uutta asuntoa. Sellainen määrä uudistuotantoa vaatii teollista lähestymistä ja prosessimaista toimintaa, jossa monistetaan hyviä ratkaisuja ja käytäntöjä. Luova puoli saattaa silloin jäädä vähemmälle, mutta toisaalta vakiointi ja monistaminen ei ole huono asia rakentamisessa. Hyvien, vakioitujen ratkaisujen toistaminen takaa laatua ja esimerkiksi hyvät innovaatiot voi myös vakioida.
Hyvät ratkaisut vapauttavat resursseja, jolloin voidaan tehdä vaikutus muualla.
Miten tehdään prosessissa läpinäkyvä ja miten saadaan yhteistyö toimimaan?
Suomessa on jo tehty hyvin paljon hyvää ja yleisesti rakennuskanta on hyvässä kunnossa. Suomalainen rakennusala toimii pääsääntöisesti vastuullisesti ja laadukkaasti.
Rakentamisen arvoketju on noin 40 miljardia, joten jos summaan suhteuttaa siihen rakennusalan ongelmia, niin ne ovat onneksi aika pieniä. Olemme Suomessa monessa asiassa edelläkävijöitä, jos mietitään energiatehokkuutta, vastuullisuuta ja vähähiilistä rakentamista.
Edelleen voimme kuitenkin parantaa poikkitieteellistä kehitystä ja yhteistyötä yli toimialojen rajojen.
Viktor Lax
Saint-Gobain Finlandin markkinointijohtaja
Mistä kaikesta muusta Viktor, Riku, William ja Isak keskustelivat? Perehdy syvemmin aiheeseen Futucast-podcastin äärellä: