Viihtyisyyttä lisäävät akustiikka-, lämpö- ja valaistusratkaisut syntyvät helpoiten suunnittelupöydällä – kriittisiä mukavuustekijöitä on vaikea korjata jälkeenpäin.
Kuluneen kevään ja kesän aikana moni meistä on viettänyt poikkeuksellisen paljon aikaa kotona, etätöitä tehden ja ihmismassoja vältellen. Kun kotona vietetään enemmän aikaa kuin tavallisesti, huomio kiinnittyy eri tavalla mukavuustekijöihin: kuuluvatko esimerkiksi askel- tai puheäänet häiritsevästi rakenteiden läpi, jakautuuko lämpö tasaisesti ja tuleeko asuntoon riittävästi luonnonvaloa? Jos jokin näistä on pielessä, sen kyllä huomaa.
Kesäkuussa tekemämme tutkimuksen mukaan rakennuksilla ja tiloilla, kuten kodilla ja työympäristöllä, on merkittävä vaikutus hyvinvointiimme. Erityisesti kodin vaikutus on huomattava: 85 % suomalaisista kokee kodin rakennuksena vaikuttavan paljon omaan hyvinvointiin. Näyttäisi siltä, että kodin merkitys on jopa hieman kasvanut: kun kysyimme samaa kaksi vuotta sitten, lukema oli 79 %.
Suomalaisten mielestä hyvä koti on ennen kaikkea kodikas, viihtyisä, tilava, käytännöllinen sekä hiljainen ja rauhallinen. Hyvinvointia eniten lisääviksi ominaisuuksiksi tutkimuksessa nostettiin sisäilman laatu (92 % koki vaikuttavan erittäin tai melko paljon), lämpötila (91 %), hyvä ilmanvaihto (90 %), päivänvalo (89 %) ja yleinen viihtyisyys (89 %).
Kysyimme myös, millaisiin mukavuus- ja hyvinvointitekijöihin suomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota, jos he ovat korona-aikaan viettäneet tavallista enemmän aikaa sisätiloissa. Kyselyyn vastanneista 17 % kertoi kiinnittäneensä huomiota etenkin siisteyteen, puhtauteen ja järjestykseen. Ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun kiinnitti huomiota 13 % ja valoon/valaistukseen sekä ergonomiaan 11 %. Top 10:een mahtuivat myös hiljaisuus/äänieristys (8 %) ja lämpötila (7 %). Toisaalta vajaa neljännes (23 %) kertoi, ettei ollut kiinnittänyt huomiota mihinkään erityiseen.
Tutkimuksessa esiin nousseista mukavuus- ja hyvinvointitekijöistä siisteys ja ergonomia on helppo laittaa kuntoon. Ääneneritys, lämpö ja valo pitää sen sijaan huomioida jo kodin suunnittelussa, sillä niitä on hankalaa – ja kallista – korjata jälkeenpäin. Esimerkiksi väliseinien ääneneristys tai yläpohjan lämmöneristys ovat rakennusvaiheessa pieni kuluerä mutta pitkässä juoksussa suuri ilo: miellyttävä ääniympäristö ja viileämpi yläkerta kesäkuumalla tekevät niin asumisesta kuin etätyöskentelystä huomattavasti mukavampaa.
Onneksi huoneakustiikkaa voi kotona parantaa milloin vain. Ecophon MASTER™ B akustiikkalevyt korkean tilan katossa takaavat minulle paremmin työrauhan ruokapöydän ääressä.
Viktor Lax
Markkinointijohtaja, Saint-Gobain Finland
Lue lisää aiheesta
Savas Flow edustaa Suomea arkkitehtiopiskelijoiden kansainvälisessä kilpailussa Belgradissa
Kipsi kiertää – ja hyödyttää koko rakennusalaa
Tulipalo Nordkalkin tehdasalueella Paraisilla – ei vaikutusta Saint-Gobain Finlandin toimintaan
Nordkalkin tehdasalueella Kalkkisatamantie 2:ssa Paraisilla syttyi tulipalo sunnuntai-iltana 29.3.2026.
Saint‑Gobain Finland laati biodiversiteettisuunnitelmat neljälle yksikölle vuonna 2025
Saint-Gobain Finland laati viime vuonna ensimmäiset biodiversiteettisuunnitelmansa.
Kestävän rakentamisen barometri 2025: Suomi korostaa rakennusten elinkaariajattelua ja korjausrakentamista
Saint-Gobainin teettämän kansainvälisen Kestävän rakentamisen barometri 2025 -tutkimuksen mukaan Suomessa painotetaan selvästi muita maita enemmän rakennusten elinkaarta ja korjausrakentamisen merkitystä.