
Mukavuus mielessä jo suunnitteluvaiheessa
Viihtyisyyttä lisäävät akustiikka-, lämpö- ja valaistusratkaisut syntyvät helpoiten suunnittelupöydällä – kriittisiä mukavuustekijöitä on vaikea korjata jälkeenpäin.
Kuluneen kevään ja kesän aikana moni meistä on viettänyt poikkeuksellisen paljon aikaa kotona, etätöitä tehden ja ihmismassoja vältellen. Kun kotona vietetään enemmän aikaa kuin tavallisesti, huomio kiinnittyy eri tavalla mukavuustekijöihin: kuuluvatko esimerkiksi askel- tai puheäänet häiritsevästi rakenteiden läpi, jakautuuko lämpö tasaisesti ja tuleeko asuntoon riittävästi luonnonvaloa? Jos jokin näistä on pielessä, sen kyllä huomaa.
Kesäkuussa tekemämme tutkimuksen mukaan rakennuksilla ja tiloilla, kuten kodilla ja työympäristöllä, on merkittävä vaikutus hyvinvointiimme. Erityisesti kodin vaikutus on huomattava: 85 % suomalaisista kokee kodin rakennuksena vaikuttavan paljon omaan hyvinvointiin. Näyttäisi siltä, että kodin merkitys on jopa hieman kasvanut: kun kysyimme samaa kaksi vuotta sitten, lukema oli 79 %.

Suomalaisten mielestä hyvä koti on ennen kaikkea kodikas, viihtyisä, tilava, käytännöllinen sekä hiljainen ja rauhallinen. Hyvinvointia eniten lisääviksi ominaisuuksiksi tutkimuksessa nostettiin sisäilman laatu (92 % koki vaikuttavan erittäin tai melko paljon), lämpötila (91 %), hyvä ilmanvaihto (90 %), päivänvalo (89 %) ja yleinen viihtyisyys (89 %).
Kysyimme myös, millaisiin mukavuus- ja hyvinvointitekijöihin suomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota, jos he ovat korona-aikaan viettäneet tavallista enemmän aikaa sisätiloissa. Kyselyyn vastanneista 17 % kertoi kiinnittäneensä huomiota etenkin siisteyteen, puhtauteen ja järjestykseen. Ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun kiinnitti huomiota 13 % ja valoon/valaistukseen sekä ergonomiaan 11 %. Top 10:een mahtuivat myös hiljaisuus/äänieristys (8 %) ja lämpötila (7 %). Toisaalta vajaa neljännes (23 %) kertoi, ettei ollut kiinnittänyt huomiota mihinkään erityiseen.
Tutkimuksessa esiin nousseista mukavuus- ja hyvinvointitekijöistä siisteys ja ergonomia on helppo laittaa kuntoon. Ääneneritys, lämpö ja valo pitää sen sijaan huomioida jo kodin suunnittelussa, sillä niitä on hankalaa – ja kallista – korjata jälkeenpäin. Esimerkiksi väliseinien ääneneristys tai yläpohjan lämmöneristys ovat rakennusvaiheessa pieni kuluerä mutta pitkässä juoksussa suuri ilo: miellyttävä ääniympäristö ja viileämpi yläkerta kesäkuumalla tekevät niin asumisesta kuin etätyöskentelystä huomattavasti mukavampaa.
Onneksi huoneakustiikkaa voi kotona parantaa milloin vain. Ecophon MASTER™ B akustiikkalevyt korkean tilan katossa takaavat minulle paremmin työrauhan ruokapöydän ääressä.
Viktor Lax
Markkinointijohtaja, Saint-Gobain Finland
Lue lisää aiheesta
Saint-Gobain on kiertotalouden edelläkävijä rakennusalalla
Saint-Gobainilla tehdään maailmanlaajuista työtä kiertotalouden edistämiseksi. Haastattelimme Saint-Gobainin kiertotalousjohtaja Xavier Meyeriä siitä, miten kiertotaloutta yrityksessä edistetään ja miltä kiertotalouden tulevaisuus rakennusalalla näyttää.
Rakennettu ympäristö on avaintekijä maailman muutoksessa
Saint-Gobain on taas mukana World Green Building Week -viikolla 11.–15.9.2023. Tänä vuonna tapahtuman teema käsittelee kiinteistö- ja rakennusalan tärkeää roolia kestävyyssiirtymässä.
Saint-Gobain Finlandille vastuullisuus on myös tekoja toimistoarjessa
Miten kaksi vuotta sitten allekirjoitettu Green Office -sopimus näkyy Saint-Gobainin arjessa?
Vuoden 2023 kansainvälisessä arkkitehtiopiskelijakilpailussa Suomea edustaa Streaming Green
Saint-Gobainin vuosittainen Architecture Student Contest järjestetään tänä vuonna Lissabonissa.
Mikä Climate Fresk? Ilmastonmuutospelin pelaaminen alkaa Saint-Gobain Finlandilla
Suomessa on nyt koulutettu ensimmäiset peluuttajat, ja pelaaminen alkaa laajemmin syksyllä.