Potilaan juoksuttamisesta yhden käynnin kokonaispalveluun
Terveydenhuollon kiinteistöjä rakennetaan pitkään valmistellun ja hallituksen vaihtumisen jälkeen edelleen yhtä välttämättömän sote-palveluiden uudistamisen ja tehostamisen vauhdittamana palvelemaan entistä paremmin asiakkaita. Savonlinna tähtää korkealaatuiseen palveluun ja tehokkuuteen rakentamalla uuden pääterveysaseman sosiaalipalveluineen keskussairaalan yhteyteen. Terveydenhuollon tiloissa käytettävien ratkaisujen valinnassa korostuvat terveellisyys, kaikkien rakennejärjestelmään kuuluvien materiaalien yhteensopivuus ja tilojen muuntojoustavuus.
Savonlinnan päätös rakentaa uusi pääterveysasema keskussairaalan yhteyteen vanhan terveyskeskuksen vaatiman laajan peruskorjauksen sijaan ja koota samalla aiemmin erillään toimineet sosiaali- ja terveyspalvelut samaan kokonaisuuteen erikoissairaanhoidon kanssa on malliesimerkki siitä, miten palveluita voidaan samaan aikaan parantaa ja toimintoja tehostaa.
”Meillä on Savonlinnan uuden pääterveysaseman rakentamisessa sellainen tavoite, että mikäli valinnanvapaus jossakin muodossa vuonna 2021 tai sen jälkeen toteutuu, meillä on silloin niin hienot ja hyvin toimivat tilat, että kaikki haluavat pysyä meidän asiakkaanamme. Asiakkaiden kannalta on merkittävä etu, että pystymme jatkossa tarjoamaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut samassa talossa”, perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri Veikko Karvanen Itä-Savon sairaanhoitopiiristä Sosterista sanoo.
Uudet, toimivat tilat
Veikko Karvanen on johtanut alusta asti Savonlinnan kaupungin työryhmää, jossa päädyttiin vanhan ja huonokuntoisen terveysaseman laajan ja kalliin peruskorjauksen sijaan rakentamaan uusi pääterveysasema keskussairaalan yhteyteen.
”Pyrkimyksenämme on ollut kehittää palveluita asiakkaiden näkökulmasta sujuvammiksi niin, ettei potilaiden tarvitsisi käydä montaa kertaa yhden vaivan takia. Nykyisin kun esimerkiksi raskaana oleva käy neuvolassa ja jää epävarmaksi onko kaikki kunnossa, asiakkaan pitää soittaa ja varata aika sairaalaan äitiyspoliklinikalle myöhempään ajankohtaan. Kun meille tulee neuvola ja äitiyspoliklinikka samoihin tiloihin, potilaan ei tarvitse siirtyä enää eri paikkaan, vaan hän saa erikoislääkärin palvelut samalla käynnillä”, Karvanen sanoo.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa uusien ja paremmin toimivien tilojen rakentaminen ja palveluiden keskinäisen synergian tehostaminen on myös kannattava investointi. Esimerkiksi Savonlinnan uuden pääterveysaseman toiminta- ja käyttökustannukset ovat jo parissa vuodessa suuremmat kuin hankkeen rakennuskustannukset, jolloin investointi maksaa itsensä jo suhteellisen lyhyessä ajassa toiminnan tehostumisesta saatavilla kustannussäästöillä. Uuden rakennuksen ohella toimintaa tehostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokoaminen keskussairaalan yhteyteen.
”Arvioimme, että jo pelkästään logistiikassa, huollossa ja ylläpidossa pesula- ja ruokapalveluineen saavutetaan miljoonaluokan säästöjä vuosittain. Uusissa tiloissa, jotka on suunniteltu hyvin toimiviksi yhdessä terveydenhuolto- ja muun henkilöstön kanssa, kaikki saavat tehtyä työnsä tehokkaammin ja turhaan liikkumiseen kuluva aika vähenee.”
Siiloista kokonaispalveluun
Savonlinnan nykyinen tilanne kuvaa hyvin sitä, miten hajanaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on Suomessa järjestetty.
”Aiemmin toiminta on jakautunut kolmeen hallinnollisesti erilliseen siiloon, jotka eivät ole keskustelleet keskenään. Perusterveydenhuolto on toiminut kuntien tai kuntayhtymien vastuulla ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiireissä, ja sosiaalitoimi on ollut kunnissa erillään perusterveydenhuollosta. Sairaanhoitopiirien perustaminen ja valmistautuminen valinnanvapauteen on alkanut tuoda järkeä palveluiden järjestämiseen niin, että asiakkaita voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla ja samalla tehostaa toimintoja”, Veikko Karvanen sanoo.
Suomi on jo nyt maailman mittakaavassa monella mittarilla yksi terveydenhuollon mallimaista ja asiakkaiden saaman hoidon laadun ja kustannusten suhde julkisessa terveydenhuollossa on kansainvälisesti kärkitasoa siinä missä perusopetuksen Pisa-testien tuloksetkin. Käynnissä oleva siirtymävaihe sosiaali- ja terveyspalveluiden siiloutuneisuuden aiheuttamasta osaoptimoinnista kokonaisuuden optimointiin nostaa Suomen asemaa entisestään ja mahdollistaa palveluiden parantamisen toimintoja ja niiden keskinäistä synergiaa tehostamalla ja järkeistämällä.
”Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa asiakkaat korostivat valintaperusteina palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja tiloja. Savonlinnan pääterveysaseman arkkitehdit totesivat, että tällä tilaohjelmalla pystymme tarjoamaan sekä asiakkaille että henkilökunnalle viihtyisät, toimivat ja muuntojoustavat tilat. Esimerkiksi kaikki vastaanottohuoneet terveyskeskuslääkäreille, hoitajille, psykiatreille, hammaslääkäreille, fysioterapeuteille ja sosiaalipalveluille ovat standardoituja 18 m2:n huoneita perusvarustuksella. Mielenterveyspuolelle ei tuoda esimerkiksi lavuaareja, hapensyöttöä ja toimenpidevalaisimia, mutta kaikille on varaus, jolloin toimintoja on helppo myöhemmin joustavasti muuttaa tarpeen mukaan. Myös osastojen potilashuoneet toimivat yhtä hyvin yhden tai kahden hengen huoneina”, Veikko Karvanen sanoo.
Turvalliset ratkaisut korostuvat
Kuntayhtymän hallitus päätti uuden pääterveysaseman rakentamisesta heinäkuussa 2017. Vuoden 2018 alussa hankkeen määräaikaiseksi projektipäälliköksi nimitettiin rakennusinsinööri Ilmari Marttila. Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli kilpailuttaa suunnittelijat.
Huhtikuussa 2018 Savonlinnan uuden pääterveysaseman pääsuunnittelijaksi valittiin Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy.
”Saimme pääsuunnittelijaksi toimiston, jolla on vahva kokemus suurien terveydenhuollon hankkeiden suunnittelusta. Terveysaseman toiminnallista yleissuunnittelua ja vaihtoehtojen puntarointia oli tehty pari vuotta jo ennen arkkitehtitoimiston valintaa. Suunnittelussa on ollut meiltä mukana monta kymmentä henkeä eri ammattiryhmistä lähihoitajista lääkäreihin sekä tekniseen ja erilaisten palveluiden henkilöstöön kuten siivouspäällikköön”, Karvanen sanoo.
Suunnittelu on parhaillaan tarkentumassa eri tiloissa käytettävien ratkaisujen valintaan.
”Meille on tärkeää, että rakentamisessa käytetään materiaaleja ja ratkaisuja, jotka ovat tutkitusti turvallisia ja terveellisiä sekä myös keskenään yhteensopivia. Savonlinnassa on ollut vain viisi vuotta sitten valmistunut eläinlääkäriasema vuoden poissa käytöstä sisäilmaongelmien takia”, Karvanen sanoo.
Myös Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin tekninen päällikkö Hannu Kosonen korostaa tutkittujen ja yhteensopivien järjestelmien valintaa.
”Tällaisessa terveydenhuollon hankkeessa ratkaisujen yhteensopivuus ja terveellisyys korostuvat. Urakoitsijan painopiste on helposti lähinnä työsuoritteessa, ja siksi meidän on tilaajana tärkeää varmistaa, ettei hankkeessa lähdetä esimerkiksi pienen kustannussäästön takia kokeilemaan ratkaisuja, joiden toimivuudesta ja terveellisyydestä ei voida olla varmoja”, Hannu Kosonen sanoo.
”Käymme omassa organisaatiossamme suunnitelmia hyvin tarkasti läpi ennen kuin ne lähtevät urakkalaskentaan. Kaikki riskit karsimme pois”, Kosonen jatkaa.
Sopivat ratkaisut kohdekohtaisiin tarpeisiin
Terveydenhuollon rakentamisessa käytettäviin ratkaisuihin kohdistuu hyvin monenlaisia vaatimuksia. Terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi niiden täytyy olla kovaa kulutusta kestäviä, pitkäikäisiä ja helposti siivottavia.
”Rakennusten terveellisyys, turvallisuus ja ennen kaikkea vastuullisuus puhuttavat kuluttajia. Nämä samat teemat korostuvat myös terveydenhuollon rakentamisessa. Tarjoamme terveydenhuollon hankkeisiin rakenneratkaisuja, joista voidaan luoda niin hoitohenkilöstön ja potilaiden kuin kiinteistöomaisuuden kannalta viihtyisät, toimivat ja kokonaistaloudelliset tilat. Ratkaisuissamme käytettävien materiaalien yhteensopivuus on varmistettu testein ja kaikki tuotteemme on suunniteltu sekä kestävyys että käyttömukavuus huomioiden”, Wilma Siitonen Saint-Gobain Finland Oy:n terveydenhuollon tilojen palveluita kehittävästä ryhmästä sanoo.
Teksti ja kuvat Sampsa Heilä