Lohjan asuntomessuille valmistuva vähähiilinen kiertotalouden mallitalo Pyörre mullistaa suomalaista asuntorakentamista. Yksi innovaatioista on kehitteillä oleva geopolymeeribetoni, jolla on suuri potentiaali tulevaisuuden rakennusmateriaalina.
Erilaiset geopolymeerit ja vaihtoehtoisia sideaineita hyödyntävät betonit tekevät voimakasta paluuta rakennusmateriaaliksi. Kiinnostusta selittää niiden huomattavasti alhaisemmat hiilidioksidipäästöt (CO2) verrattuna perinteiseen Portland-sementtiin. Kestävää supermateriaalia tutkittiin Suomessa 1980-luvulla, mutta se ei saavuttanut laajaa käyttöä. Tänä syksynä otettiin kuitenkin harppaus eteenpäin: Lohjan Asuntomessuille 2021 valmistuvan Pyörre-talon työmaalla todistettiin syyskuun lopulla suurinta geopolymeerivalua Suomessa 30 vuoteen, kun autotallin lattiaan pumpattiin noin neljä kuutiota geopolymeeribetonia.
Lattiamassan pääasiallisena sideaineena käytettiin masuunikuonaa ja täyteaineina kierrätettyä, pestyä, termisesti ja mekaanisesti käsiteltyä valimohiekkaa sekä kuivattua luonnonhiekkaa. Alkaliaktivaattorina toimi lipeäpohjainen liuos. Sideaine voidaan korvata myös monella muulla teollisuuden sivuvirralla, kuten rakennus- ja purkujätteen mukana syntyvällä kivi-ja lasivillajätteellä tai erilaisilla lentotuhkilla.
Kokeellisen betonipilotin taustalla on Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä tehty pitkäaikainen tutkimustyö. Professori Mirja Illikaisen johtama ryhmä selvittää parhaillaan, miten erilaisia teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää geopolymeerien raaka-aineina. Oulun yliopisto toimii myös tieteellisenä koordinaattorina Saint-Gobain Finlandin koordinoimassa, EU:n Horizon2020-rahoitteisessa WOOL2LOOP-hankkeessa, jossa tutkitaan mineraalivillajätteen (kivi- ja lasivillan) uusiokäyttöä geopolymeerin raaka-aineena 15 yrityksen ja tutkimuslaitoksen voimin.
Lohjan Pyörteen geopolymeeripilotti syntyi talon rakennuttajan, näytteilleasettaja Aulis Lundell Oy:n, pääsuunnittelija Matti Kuittisen, Keko Geopolymeerit Oy, Saint-Gobain Finland Oy, Finnrecycling Oy sekä Kuljetus Sundell Oy:n yhteistyönä.
– Tässä kohteessa tutkimme kiertotaloutta. Tavoitteenamme on selvittää, kuinka suuri osuus rakennuksesta voidaan nykyisin saatavilla ja kehitettävillä tuotteilla toteuttaa kierrätetyistä materiaaleista, kertoo pääsuunnittelija, professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta.
– On hienoa nähdä, että yliopistossa tehty tutkimus konkretisoituu, toteaa Oulun yliopiston laastireseptin geopolymeeribetoniksi jalostaneen Keko Geopolymeerit Oy:n perustaja, tutkijatohtori Juho Yliniemi.
– Tietääksemme tämä on suurin geopolymeerivalu Suomessa 30 vuoteen, lisää projektissa mukana ollut Oulun yliopiston tutkijatohtori Tero Luukkonen.
Ennakkoluulotonta ja poikkitieteellistä tiimiä tutkimuksesta käytäntöön luotsasi projektityöntekijä Tuomas Kohvakka Saint-Gobainilta.
– Hienoa nähdä, että kiertotaloutta voidaan konkreettisesti edistää. Meillä oli mukana sitoutunut huipputiimi oikealla asenteella. Onnistuimme ja opimme paljon, ensi kerralla tämä on puolet helpompaa, Kohvakka summaa.
