Rakennetulla ympäristöllä on iso vaikutus hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen
Tutkimme kesällä 2022 jo kolmatta kertaa rakennetun ympäristön vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen. Parempia elinympäristöjä -tutkimuksen perusteella voimme todeta, että suomalaiset tunnistavat hyvin rakennetun ympäristön ison roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Jopa 65 % vastaajista pitää rakennusten, rakentamisen ja koko alan roolia tärkeänä ilmastotekojen tekijänä. Kiinteistö- ja rakennusala vaikuttaa siis merkittävästi hyvinvointiimme ja kestävään kehitykseen.
Me voimme yrityksenä vaikuttaa muun muassa omaan tuotantoprosessiimme, käyttämiimme energianmuotoihin ja raaka-aineisiin, sekä prosessijätteen minimointiin. Monessa asiassa olemme kuitenkin riippuvaisia arvoketjumme muista toimijoista; raaka-ainetoimittajista, kumppaneista, asiakkaista ja muiden toimialojen ilmasto- ja kehitystoimista. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön saavuttaminen edellyttää arvoketjujen ja toimialojen yhteistyötä. Me haluamme toimia näissä verkostoissa edelläkävijänä.
Aika toimia on nyt ja kaikkien toimijoiden tulee pyrkiä vaikuttavaan yhteistyöhön yli toimialojen rajojen.
Rakennetun ympäristön vaikuttavimmat ilmastoteot
Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät pitkäikäisten rakennusten rakentamista ja uusiutuvien energialähteiden käyttämistä tärkeimpinä ilmastotekoina. Merkittävänä tekona pidetään myös rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja olemassa olevien rakennusten tehokkaampaa hyödyntämistä. Paljon vaikutusta arvioitiin olevan myös rakennusmateriaalien paikallisella valmistamisella, ammattilaisten osaamisen lisäämisellä ja materiaalien kierrättämisellä uusiksi tuotteiksi.
Tuotannon ja toimitusketjujen hiilineutraaliuden osalta keskeisimmät tekijät ovatkin juuri energia, raaka-aineet, pakkaukset ja kuljetukset. Tuotantolaitosten energiatehokkuus ja käytettävät energiamuodot sekä tuotantoprosessien optimointi resurssinäkökulmasta ovat asioita, joihin voimme yrityksenä vaikuttaa. Esimerkiksi käyttämämme sähköenergia on ollut 100 % uusiutuvaa jo vuoden 2018 alusta alkaen ja tehtaamme Forssassa käyttää 70 % paikallisesti tuotettua biokaasua.
Me myös tutkimme, testaamme ja otamme käyttöön vaihtoehtoisia raaka-aineita, joiden avulla voimme korvata neitseellisiä tai päästöintensiivisiä raaka-aineita. Kiertotalouden avulla voimme vähentää hiilipäästöjämme ja neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Hukalta ei voi silti välttyä, vaikka pyrimme minimoimaan tuotannossa syntyvän prosessijätteen ja sivuvirtojen määrän. Onkin tärkeää löytää näille materiaaleille hyödyntämis- ja kierrätyssovelluksia sekä ylläpitää avointa dialogia ja yhteistyötä raaka-ainetoimittajiemme ja kumppaniemme kanssa.
Mitkä ilmastoteot koettiin vähiten vaikuttaviksi?
Tutkimuksen mukaan vähiten vaikuttaviksi ilmastoteoiksi arvioitiin tiiviiseen asumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen tähtäävä kaavoitus sekä rakennusmateriaaleilta vaaditut ympäristö- tai päästösertifikaatit.
Me kuitenkin uskomme ja tiedämme, että tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutukset, erityisesti hiilijalanjälki, ovat yhä tärkeämpiä kriteerejä rakennusmateriaalien valinnassa. Läpinäkyvä, luotettava ja helposti saatavilla oleva materiaali- ja tuotetieto auttaa hiilineutraalien materiaalivalintojen tekemisessä ja parempien elinympäristöjen suunnittelussa. Standardisoidut sertifikaatit auttavat myös eri ratkaisujen vertailtavuudessa.
Vastaajat arvioivat vähäisen vaikuttavuuden myös rakennusosien ja materiaalien kierrättämiseen sellaisenaan ja rakennusten hiilipäästöjen määrittämiselle elinkaaren aikana. Puurakentamisen ei myöskään koettu olevan merkittävästi vaikuttava ilmastoteko.
Ratkaisut ovat monimuotoisia ja vaativat yhteistyötä
Mielestäni rakennusalalla ei kannata lukkiutua yhteen materiaaliin, vaan pyrkiä materiaalineutraalisuuteen ja hyödyntää hybridiratkaisuja. Kehitys- ja vastuullisuustyötä tehdään laajasti teollisuuden joka saralla, oli sitten kyseessä puu-, teräs, sementti- tai betoniteollisuus ja vain koko rakentamisen arvoketju mukaan ottamalla tehdään merkittävin vaikutus toimintaan.
Kestävän kehityksen osalta kokonaisuuteen kuuluu monta muuttujaa, kuten materiaalien ja rakennusten suorituskyky, pitkäaikaiskestävyys, terveellisyys, turvallisuus sekä kustannukset koko rakennuksen elinkaarella. Jotta kestävän rakentamisen kriteerit täyttyisivät nopeammin, alalle tarvitaan yhteinen tavoite ja tahtoa vaikuttaa rakennetun ympäristön kestävyyteen yhdessä.
Anne Kaiser
Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö
Parempia elinympäristöjä -tutkimus
Saint-Gobain Finlandin teettämä tutkimus tehtiin kesäkuussa 2022 kolmatta kertaa. Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa ja sen 825 vastaajaa edustivat 20-74-vuotiaita suomalaisia valtakunnallisesti. Tutkimus on jatkoa Saint-Gobain Finlandin kesällä 2018 ja 2020 tekemille tutkimuksille.