Kesällä Helsingissä järjestetyssä Maailman kiertotalousfoorumissa (WCEF2023) esiteltiin kiertotalousratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä luontoa että taloutta. Tapahtuman 1.6. järjestetyssä kiihdytyssessiossa mukana oli puhumassa Saint-Gobainin kiertotalousjohtaja Xavier Meyer. Saint-Gobainilla yli 35 vuotta ollut Meyer on työskennellyt kiertotalouden parissa viimeiset seitsemän vuotta.
– Rohkaisen ihmisiä ottamaan työssään kiertotalouden huomioon ja samalla muuttamaan yrityksen sisäistä ajattelutapaa. Kuten kuvitella saattaa, eri maanosien ja maiden välillä on vielä suuria eroja. Eri mailla on erilaiset säädökset ja markkinakysyntä, mikä aiheuttaa haasteita kiertotalouden koordinoinnille globaalilla tasolla konsernin sisällä. Samalla työ on kuitenkin todella mielenkiintoista, Meyer kuvailee työtään kansainvälisen suuryrityksen kiertotalouden edistämisen parissa.
Rakennussektori vaikuttaa merkittävästi ympäristöön, sillä se tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä*. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain noin 13,7 miljoonaa tonnia rakennusjätettä. Luonnonvarojen ylikulutus ja jätteen tuotannon räjähdysmäinen lisääntyminen johtaa resurssien ehtymiseen ja vaikuttaa haitallisesti ilmastonmuutokseen sekä biodiversiteettiin.
Saint-Gobainilla on jo pitkään ymmärretty rakennusalan haasteet. Yritys haluaa myös olla edelläkävijä muuttuvien sääntelyjen ja markkinoiden keskellä.
– Haluamme ottaa vastuuta ja olla alan johtava toimija kiertotalouden suhteen. Tavoitteenamme on vahvistaa asemaamme markkinoilla tarjoamalla kestäviä ratkaisuja rakennusalalle. Kestävyyteen sitoutuneet yritykset myös vetävät puoleensa lahjakkaita työntekijöitä, jotka arvostavat ympäristö- ja sosiaalista vastuuta, Meyer toteaa.
Kipsilevyjen kierrätys paranee maailmanlaajuisesti – Suomessa ollaan jo pitkällä
Kuten todettu, kiertotalouden edistäminen on Saint-Gobainilla hyvin maakohtaista. Aina on parannettavaa, ja toimintaa täytyy edistää ja skaalata yhä suuremmaksi. Valitettavasti monissa maissa kierrätetyt raaka-aineet ovat edelleen kalliimpia neitseellisiin verrattuna, mutta tiukentuvat rajoitukset ja nousevat kaatopaikkakustannukset vaikuttavat tulevaisuudessa kustannustasoon. Edelläkävijyys ja proaktiivinen toiminta kuitenkin painavat vaakakupissa kustannuksia enemmän. Saint-Gobainilla on kehitetty kipsinkierrätysjärjestelmiä useissa maissa, joista ensimmäiset otettiin käyttöön yli 20 vuotta sitten esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Suomessa.
Edistystä on siis tapahtunut, mikä näkyy niin mielipiteissä kuin luvuissakin. Saint-Gobainiin kuuluvan Gyprocin kipsilevyjen kierrätettävyyttä on pystytty selvästi parantamaan.
– Viime vuonna onnistuimme maailmanlaajuisesti palauttamaan hieman yli 320 000 tonnia kierrätettyä kipsiä, joka on peräisin rakentamisesta tai purkamisesta. Viisi vuotta sitten määrä oli noin 200 000 tonnia. Se osoittaa, että merkittävää kehitystä tapahtuu, vaikka se ei olekaan valtavan nopeaa, Meyer kertoo.
Suomessa kipsilevyjen raaka-aineena on käytetty kierrätyskipsiä jo lähes kolme vuosikymmentä. Kirkkonummella toimiva Gyprocin kipsilevytehdas kerää kierrätyskipsiä pääasiassa talotehtailta, rakennustyömailta ja jäteyhtiöiltä. Vastaanotetun kierrätysraaka-aineen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010, ja kasvua ovat vauhdittaneet erityisesti vuonna 2015 tehtaalla tehdyt investoinnit kierrätyskipsin vastaanottoon ja käsittelymahdollisuuksiin.
Keskimäärin tällä hetkellä valmistetut Gyproc-kipsilevyt sisältävät hieman yli 20 prosenttia kierrätyskipsiä. Tavoitteena on kasvattaa määrää jopa 30 prosenttiin, mikä vaatii kierrätyskipsin saatavuuden parantamista. Tästä syystä kierrätystoimintoa kehitetään ja uusia kumppaneita etsitään edelleenkin aktiivisesti.
Lue lisää kierrätyskipsin käytöstä: Kipsi kiertämään
Lue yhteistyöstä Syklon kanssa: Kipsilevyjen kierrätys ja uusiokäyttö Syklo X Saint-Gobain
Kierrätyslasia hyödynnetään Saint-Gobainilla yhä enemmän
Myös Saint-Gobainin lasiliiketoiminnassa on otettu harppauksia eteenpäin kiertotalouden näkökulmasta. Lasinvalmistukseen keskittyvä Saint-Gobain Building Glass valmistaa ja tarjoaa suuren valikoiman erilaisia tasorakennuslaseja. Aiemmin tasolasin valmistuksessa ei edes harkittu vanhoista ikkunoista saatavan lasimurskan – cullet – käyttöä, mutta tekniikan kehityksen myötä sitä on voitu alkaa hyödyntää.
– Lasimurskan hyödyntämisellä on monia ympäristöetuja. Lasimurskan käyttö vaatii vähemmän energiaa kuin neitseellisten raaka-aineiden sulattaminen sekä vähentää kalkkikiven ja soodajauheen käyttöä, mikä pienentää hiilijalanjälkeä. Nykyään lasien käsittelylaitoksista tulevan lasimurskan ohella hyödynnämme myös kuluttajilta tulevaa kierrätyslasia, Meyer kertoo.
Pohjoismaissa Saint-Gobainilla ei ole tuotantolaitoksia tasolasin valmistukseen, mutta kierrätyslasia hyödynnetään Isoverin lasivillan valmistuksessa. Suomessa Hyvinkäällä ja Forssassa eristeitä valmistava Isover on Suomen suurin kierrätyslasin hyödyntäjä. Lasivillanvalmistukseen käytetyistä raaka-aineista on kierrätyslasia keskimäärin noin 80 prosenttia. Lasivillan valmistus onkin olennainen osa jätelasin kierrätysjärjestelmää Suomessa. Nykyään kierrätyslasia saadaan yhä enemmän rakennus- ja purkutyömailta, kiitos uusien kumppanuuksien. Esimerkiksi Saint-Gobain ja Revisol Oy tekevät yhteistyötä vanhojen ikkunoiden hyödyntämisen osalta.
– Tämä edustaa merkittävää muutosta ja kehitystä, jota pyrimme viemään myös muihin maihin, sanoo Meyer.
Lue esimerkki lasin kierrätyksestä Suomessa: Hotelli Ilveksen suurremontista yli 800 ikkunalasia uusioraaka-aineeksi
Miten kiertotalous kehittyy rakennusalalla?
Euroopassa asiat ovat rakennusalalla etenemässä oikeaan suuntaan sekä sääntelyn että markkinakysynnän kannalta. Pohjoismaissa ollaan jo melko pitkällä, vaikka tekemistä tietenkin riittää. Ranskassa puolestaan on annettu uusia säännöksiä, esimerkiksi laajennettu tuottajavastuujärjestelmä rakennustuotteille. Järjestelmä edistää turvallisuutta, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
– Tuottajavastuujärjestelmä on todella suuri kooltaan, sillä rakennusalalla on valtava määrä erilaisia tuotteita. Aikaisemmin vastaava järjestelmä oli käytössä Ranskassa vain kotitalouspakkauksille, ja sen vuosittainen volyymi oli noin viisi miljoonaa tonnia. Rakennustuotteiden tuottajavastuujärjestelmä tulee olemaan yhdeksän kertaa suurempi, ja sen taloudellinen arvo on arvioitu olevan 3–4 miljardin euron välillä. Muut maat seuraavat kiinnostuneina Ranskan tapahtumia, sillä vastaavia järjestelmiä on todennäköisesti luvassa myös muissa maissa tulevina vuosina, Meyer sanoo.
Saint-Gobainille kiertotalouteen panostaminen on paitsi osa yritysvastuuta, myös vahva kilpailuvaltti tulevaisuutta ajatellen.
– Yhteenvetona voi todeta, että vaikka muutoksen toteuttaminen ja kiertotalouden edistäminen ovat monimutkaisia ja resursseja vaativia prosesseja, kehitys on oikeansuuntaista ja hyödyt tulevat olemaan merkittäviä, Meyer summaa.
Lue lisää: Kiertotalous on ponnahduslauta kestävään kasvuun ja kilpailukykyyn
Tutustu tarkemmin Saint-Gobainin kiertotalouden tavoitteisiin (englanniksi): Circular Economy at Saint-Gobain
*https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous