Sisäilmakorjaus lähtee ongelman tunnistamisesta ja kuntotutkimuksesta, jonka jälkeen rakennesuunnittelija laatii kohteeseen yksilöidyn korjaussuunnitelman. Onnistunut sisäilmakorjaus ja käytettävien ratkaisujen valinta vaatii aina ammattitaitoisen kohdekohtaisen suunnittelun ja asennustyön. Osa korjauksista voidaan tehdä esimerkiksi tiivistämällä ja kapseloimalla rakenteita, jolloin epäpuhtaudet ja kosteus eivät pääse niistä huoneilmaan. Osa korjattavista rakenteista on sen sijaan sellaisia, että niiden pinnoituksessa tulee käyttää vesihöyryavoimia ratkaisuja. Myös ilmanvaihdon toimivuudesta tulee aina huolehtia samalla.
Kosteuden vaurioittamat sisärakenteiden alla olevat rakenteet aiheuttavat terveyshaittoja silloin, kun ulkovaippa päästää huoneisiin vuotoilmaa. Niin kauan kuin home tai epäpuhtaudet eivät kulkeudu rakennuksen sisälle ja sitä kautta hengitysilmaan, ne eivät aiheuta ongelmia rakennuksen käyttäjille.
Rakenteiden purkaminen ja muuttaminen toimiviksi on paras tapa korjata toimimatonta rakennetta. Sisäilmaongelmaisissa kohteissa vaurioiden korjaaminen ei ole kuitenkaan aina taloudellisesti tai aikataulun osalta mahdollista. Tällöin tilannetta voidaan sisäilman osalta oleellisesti parantaa estämällä epäpuhtauksien pääsy huonetilaan tiivistämällä rakenteet sekä kunnostamalla ja säätämällä rakennuksen ilmanvaihto.
Tiivistys- ja kapselointikorjaus ei sovellu aktiivisen kosteusvaurion korjaamiseen. Tiivistyskorjausta käytettäessä tulee aina varmistua siitä, ettei tiivistäminen aiheuta lahovaurioriskiä, heikennä rakenteiden lujuutta tai lisää homeriskiä.
Sisäpinnoista ja sisäverhousmateriaaleista mahdollinen home ja mikrobivaurioituneet materiaalit tulee aina poistaa.
Estä haitta-aineiden kulkeutuminen ja synty
Haitta-aineiden kulkeutumista voidaan estää esimerkiksi seinän, lattian ja katon ja niiden liittymien tiivistyskorjauksilla, halkeamien injektoinnilla ja kapseloinnilla sekä betonilaatan alkalisen kosteuden aiheuttamien vaurioiden estämisellä, joka toimii myös asbestikapselointina.
Haitta-aineiden kapselointi soveltuu rakenteissa rajallisella alueella esiintyvien ja sisäilmaan kulkeutuvien haitta-aineiden kuten radonin tai mikrobiperäisten yhdisteiden eristyskorjaukseen. Kapselointikorjauksessa haitalliset aineet jätetään rakenteeseen, mutta niiden kulkeutuminen sisäilmaan estetään.
Kapselointi estää vesihöyryn, maaperän kosteuden ja kaasumaisten epäpuhtauksien kulkeutumisen rakenteiden läpi sisätiloihin.
Ilmavuotojen estäminen tiivistyskorjauksella
Rakennusmateriaalien liitoskohdat ovat yleensä alttiimpia ilma- ja vesivuodoille. Vaurioituneiden ja vanhojen liitoskohtien raoista saattaa virrata sisäilmaan suuria määriä epäpuhtauksia ja myös epätoivottua kosteutta. Ilmavuotojen tiivistyskorjausta voidaan käyttää muun muassa silloin, kun rakennuksen ryömintätilassa on kosteusvaurioituneita materiaaleja, joista esimerkiksi alapohjassa olevien rakojen kautta kulkeutuu epäpuhtauksia sisätiloihin.
Matala-alkalinen tasoite estää betonin alkalisen kosteuden aiheuttamat ongelmat
Matala-alkalisia tasoitteita voidaan käyttää kohteissa, joissa betonilattian liian korkea alkalinen kosteus aiheuttaa sisäilmaongelmia hajottaessaan lattiapinnoitteita tai niiden kiinnittämiseen käytettyjä liimoja. Betonin alkalisen kosteuden aiheuttamat sisäilmaongelmat voidaan estää käyttämällä vähintään viiden mm:n paksuista kerrosta matala-alkalista tasoitetta ja varmistamalla että pinnoitettavan betonin suhteellinen kosteus on enintään 90 prosenttia.
Kaikki Weberin tasoitteet ovat matala-alkalisia
Kaikki Weberin valmistamat lattiatasoitteet ovat olleet jo lähes 30 vuotta matala-alkalisia ja niiden pH on noin 10,5, kun tavanomaisen betonin pH on yli 12,5. Koska pH-asteikko on logaritminen, kahden yksikön ero merkitsee esimerkiksi lattiapinnoitteen asennusalustan alkalisuuden pienenemistä sadasosaan kun lattiapinnoite asennetaan betonin sijaan matala-alkalisen tasoitteen päälle.
Kaikki markkinoilla olevat lattiatasoitteet eivät ole matala-alkalisia, ja siksi tasoitteen pH-arvo kannattaa aina tarkistaa käyttöturvallisuustiedotteesta.
Kapillaarikatko estää kosteuden nousun
Kosteus voi nousta lattiapinnan alapuolelta lähteviä seiniä pitkin huonetilaan esimerkiksi vanhoissa muuratuissa rakenteissa. Tällöin muurattuun seinään voidaan injektoida kapillaarikatko, joka tukkii seinän kapillaarihuokoset muodostaen kosteuden nousun estävän pysyvän kapillaarikatkon.
Jos maaperästä nousevaa kosteutta ei voida esimerkiksi kellareissa poistaa ulkopuolisin korjauksin, voidaan betonilattiassa käyttää vesihöyryavointa pinnoitusta. Se kestää rajoitetusti maaperän kosteutta ja päästää sen hallitusti, huoneilmaan, josta se tuuletetaan ilmanvaihdolla ulos.
Seinän vesihöyryavoin pinnoitus lämmöneristyslaastilla
Lämmöneristerappauksella voidaan lisätä sisäpuolista lämmöneristystä varmistaen samalla vesihöyryavoin rakenne esimerkiksi rintamamiestalojen kellareiden lisäeristämisessä tai museoviraston suojelemissa kohteissa, joissa ulkopuolinen lisäeristys ei ole mahdollista.
Sisäpintojen huoltomaalaus vähentää hajuhaittoja
Kiviaineisten tai kipsilevypintaisten vanhojen likaantuneiden sisäpintojen huoltomaalauksella voidaan vähentää epäpuhtauksien aiheuttamia hajuhaittoja. Ratkaisu estää seinään imeytyneitä hajuja kulkeutumasta huonetilaan päästäen kuitenkin vesihöyryn läpi. Värjäytymät eivät pääse tunkeutumaan maalin läpi.
Isännöitsijöiden mukaan noin kymmenen prosenttia vuokra-asunnoista käsitellään huoltomaalauksella vuokralaisten vaihtuessa. Tupakointi on yleisin syy huoltomaalaukseen.
Monikäyttöinen Leca-sora sopii täyttöihin ja korjauksiin
Vanhoissa rakennuksissa välipohjat ovat usein täynnä rakennusjätettä, joka voi aiheuttaa merkittäviä sisäilmaongelmia. Tällöin välipohja avataan ja kaikki jätteet poistetaan. Välipohjan täytteeksi levitetään kuivaa Leca-soraa.
Ryömintätilan ja maanvaraisen laatan kosteuspitoisuutta voidaan pienentää eristämällä maanpinta Leca-soralla. Ilman lämmöneristekerrosta lämpimän ja kostean tuuletusilman kulkeutuessa keväällä ja kesällä kylmempään tuuletustilaan sen suhteellinen kosteus lähestyy sataa prosenttia, jolloin kosteus tiivistyy alapohjarakenteisiin. Tällaisessa kohteessa käytetään kapillaarisen kosteuden nousun katkaisevaa Leca-soralajiketta.
Perustusten ja kellareiden ulkopuolinen korjaus
Maanvastaisiin rakenteisiin, kuten kellaritilojen seiniin, voi aiheutua suuria kosteusrasituksia. Vanhoista rakennuksista puuttuvat usein salaojat tai ne eivät toimi. Vaurioituneen tai puutteellisen vedeneristyksen seurauksena kosteus pääsee rakenteisiin. Tällaiset rakenteet tulisi korjata ensisijaisesti ulkopuolelta. Maanvastaisten rakenteiden ulkopuolisella korjauksella voidaan parantaa lämmöneristävyyttä ja varmistaa kellarin seinän pysyminen kuivana.
Weberin testatut ja yhteensopivat ratkaisut sisäilmakorjauksiin
Weber tarjoaa kattavan valikoiman korkeatasoisia ratkaisuja eri syistä johtuvien sisäilmaongelmien korjaamiseksi. Weberin ratkaisut ja niiden yhteensopivuus on huolellisesti testattu ja tutkittu perusteellisin testein. Weber takaa yksittäisten tuotteiden sekä koko järjestelmien yhteensopivuuden ja toimivuuden. Ammattitaitoisen suunnittelijan on aina kohdekohtaisesti arvioitava menetelmien soveltuvuus. Weberin tekninen tuki auttaa tarvittaessa oikean korjausratkaisun löytämisessä.
Weberin valintataulukko auttaa korjaustavan valinnassa
Kun ongelman aiheuttaja on tiedossa, esitteestä Weberin ratkaisut sisäilmakorjauksiin ja Weber Oppaasta löytyvä valintataulukko auttaa korjaustavan valinnassa.
Weber tarjoaa valmiita työohjeita ja detaljeja. Suunnittelijan, materiaalivalmistajan ja urakoitsijan tiivis yhteistyö varmistaa korjauksen onnistumisen.
