Suomen ensimmäisen ilmastovaikutusinsinöörin työn tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta
Päivi Pesu nimitettiin kesäkuun alussa Saint-Gobain Finlandin ilmastovaikutusinsinööriksi. Hiilipäästöjen laskennan ohella työssä seurataan biodiversiteettimittariston kehitystä.
Ilmastovaikutusinsinöörin titteli on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
– Päivi on timanttinen asiantuntija, jolla on myös sydän mukana tekemisessä, kuvailee Saint-Gobainin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.
Ilmastovaikutusinsinöörin työ on ilmastovaikutusten, luonnon monimuotoisuuden ja muiden tulevaisuudessa esille nousevien ympäristövaikutusten hallintaa.
– Ilmasto- ja hiilipäästövaikutusten hallinta, organisaation kokonaishiilipäästöjen ja tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutusten laskenta ovat meille keskeistä ”in-house”-osaamista, johon panostamme Suomen lisäksi myös Pohjoismaissa ja Baltiassa, Anne kertoo.
Ilmastovaikutusinsinöörin työkenttä on laaja
Yritys- ja tuotetason hiilipäästöjen laskennan ohella Päivi Pesun tontille kuuluvat myös biodiversiteettimittareiden ja viitekehyksen seuranta sekä kehittäminen. Päivi mallintaa ja analysoi dataa ja luo tulevaa varten skenaarioita, joiden avulla voidaan kehittää yrityksen omaa toimintaa ja sitä kautta osaltaan hillitä ilmastonmuutosta.
Yritystason hiilipäästöjen laskenta rakennusalalla on tullut Päiville jo tutuksi, sillä se oli hänen työtehtävänsä aloittaessaan Saint-Gobainilla syksyllä 2020.
– Olen koulutukseltani tuotantotalouden diplomi-insinööri ja valmistunut aikoinaan Lappeenrannan yliopistosta. Saint-Gobain on ensimmäinen rakennusalan työpaikkani, mutta samankaltaista toimitusketjujen suunnittelua ja kehitystä olen tehnyt jo aiemmin eri aloilla, Päivi kertoo.
Tavoitteet korkealla
Saint-Gobain Finland on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yritys on julkaissut vastuullisuustiekartan, jonka osana hiilitiekartta ohjaa toimintaa kohti tavoitetta.
– Hiilitiekarttamme sisältää paljon eri toimenpiteitä, joiden avulla hiilineutraaliustavoite pitäisi saavuttaa. Hiilitiekartta elää sitä mukaan, kun saamme kehitettyä uusia ratkaisuja, Päivi sanoo.
Saint-Gobainilla on myös tuotteiden ympäristöselosteiden osalta kunnianhimoiset tavoitteet. Nyt jo yli sadalla Suomessa myytävällä tuotteella on ympäristöseloste ja tavoitteena on tehdä ympäristöselosteet kaikille rakennustuotteille.
– Meillä on aika paljon tuotteita, joten tavoitteen haastavuutta lisää tuotteiden suuri määrä. Me emme myöskään tee geneerisiä ympäristöselosteita pelkille tuoteryhmille, vaan laskemme jokaisen tuotteemme päästövaikutukset erikseen, Päivi selittää.
Tuotteiden ympäristöselosteista ja tarkasta päästölaskennasta hyötyvät myös asiakkaat. Ympäristöselosteiden avulla asiakkaan on helpompi tehdä valintoja rakentamisessa käytettävistä tuotteista ja samalla pienentää myös omaa hiilijalanjälkeään.
Yhteinen biodiversiteettimittaristo on seuraava kehitysaskel
Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla ympäristövaikutusten pienentämisessä käännetään katse luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Tuotteiden ympäristöselosteiden ja kasvihuonekaasuprotokollan mukaista yritystason hiilipäästöjen laskentaa on tehty jo kauan Saint-Gobainilla, mutta vastuullisuustyön kehitys ei pääty ilmastovaikutusten hallintaan.
– Globaalissa Science Based Targets -aloitteessa on luotu mittaristo hiilipäästöjen mittaamiselle, ja nyt vastaavaa ollaan luomassa myös biodiversiteettivaikutusten mittaamiselle, Anne sanoo.
Vielä yhteistä mittaristoa ilmasto- ja luontovaikutuksille ei ole.
Luontonäkökulma ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen huomioidaan kuitenkin usein osana yritysten vastuullisuustyötä. Globaalisti Saint-Gobain on asettanut tavoitteekseen Science Based Targets -viitekehyksen hyväksymän ja verifioiman ”well below 2 degrees” -tavoitteen ilmaston lämpenemisen hillitsemisen osalta.
Ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen, kun se on vielä mahdollista. Kaikkien tulisi pyrkiä tähän tavoitteeseen, ilmastovaikutusinsinööri Päivi Pesu sanoo.
– Asioita olisi tärkeä aina miettiä monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi kiertotalous on hyvä keino vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, mutta se saattaa samalla myös hetkellisesti nostaa hiilipäästöjä, kun kierrätettävää materiaalia käsitellään, Päivi sanoo.
Päivi tekeekin läheistä yhteistyötä samassa tiimissä työskentelevän kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakan kanssa.
– Tuomas tekee konkreettista työtä materiaalien parissa ja minä teen aiheeseen liittyviä laskelmia, Päivi kuvailee.
Yhteistyöllä ja eri näkökulmien huomioinnilla saavutetaan parhaat lopputulokset.
Kehitykseen tarvitaan kaikkien panostus
Yhteistyötä ja kehitystä tarvitaan, jotta yritysten vastuullisuustyö ja -toiminta saadaan nostettua seuraavalle tasolle.
– Aika paljon data pyörii edelleen manuaalisesti exceleissä, mutta kehitämme koko ajan raportoinnin automatisointia ja digitaalisuuden lisäämistä. Jos tuomme vastuullisuusluvut näkyville kaikille ja tuemme heitä kehityksen reaaliaikaisessa seuraamisessa, ihmisten on helpompi ymmärtää toimintansa seuraukset, Päivi kuvailee.
Hiilineutraaliuden ja vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kehittäminen edellyttää taustalleen kovaa faktaa ja lukuja, joiden avulla myös osallistetaan koko henkilöstö mukaan vastuullisuustyöhön.
– Teemme jatkuvaa yhteistyötä tuotekehityksen, osto-organisaation ja tuotantomme kanssa, jotta voimme innovoida uutta ja vaikuttaa päästöihimme, Päivi sanoo.
Pienilläkin teoilla on vaikutus isoon kuvaan.
– Saattaa vaikuttaa, että kokonaisuuden kannalta ei ole merkittävää miettiä ja laskea henkilöstömme matkustamisen ja esimerkiksi etätyön tekemisen vaikutusta kokonaispäästöihin, mutta todellisuudessa jokainen teko auttaa muuttamaan ja kehittämään ihmisten ajatusmaailmaa, Päivi sanoo.
Jotteivat ajatukset pyörisi koko ajan pelkästään hiililaskennan ja exceleiden ympärillä, Päivi nollaa ajatuksensa crossfitin parissa.
– Vastuullisuusraportteja ja -kirjallisuutta voisi lukea loputtomiin, mutta vapaa-ajalla luen kyllä mieluummin jotain rentouttavampaa, naurahtaa Päivi.