Eristäminen on kaikille tuttu käsite rakentamisessa ja sitä tarvitaankin lähes aina kun rakennetaan. Tuotevalmistajat puhuvat usein rakennuseristeistä ja teknisistä eristeistä, mutta näiden kahden tuoteryhmän eroavaisuudet saattavat olla monelle vieraampia. Teknisen eristämisen käyttötarkoituksia on useita ja ne voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: lämmön-, palon-, äänien- ja kondenssin eristämiseen.
Rakennuseristeet ovat eristeistä yleensä se suurempi ja tutumpi tuoteryhmä. Rakennuseristeitä käytetään mm. ulko- ja sisäseinien eristämisessä sekä ylä- ja alapohjien eristämisessä.
Teknisten eristeiden käyttökohteet ovat taas moninaisempia ja niitä voidaankin käyttää esimerkiksi käyttövesiputkien eristämisessä, ilmanvaihtokanavien eristämisessä, säiliöissä ja prosessiteollisuuden putkistoissa, laivojen kansi- ja laipiorakenteissa sekä erilaisten laitteiden tai kulkuneuvojen eristämisessä, esimerkiksi kodinkoneissa, autoissa tai vaikkapa junissa.
Käytännössä tekniset eristeet jaetaan neljään eri pääkategoriaan käyttötarkoituksensa mukaan.
Lämmöneristykseen mahdollisimman hyvin lämpöä eristävä tuote
Lämmöneristys auttaa sananmukaisesti pitämään halutun lämpötilan eristettävän tilan ja kanavan tai laitteen sisällä. Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä pienempi on energiankulutus, jolloin käytönaikaiset kustannukset pienentyvät ja kukkaro sekä luonto kiittävät.
Lämmöneristeillä voidaan varmistaa myös esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelman mukainen toimivuus. Lämmöneristeeksi kannattaakin valita mahdollisimman hyvin lämpöä eristävä tuote eli jolla on pieni lämmönjohtavuusarvo (λ lambda).
Teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvä eriste ei kuitenkaan ole autuaaksi tekevä asia. Eristeen asentaminen täytyy tehdä oikealla ja suunnitellulla tavalla, muuten hyöty katoaa ja lämpö karkaa. Jäätyneet putket aiheuttavat talvisin vahinkoa, jää laajentaa putkistoa ja se halkeaa. Keväällä vesi alkaa sitten virrata rakenteen sisälle aiheuttaen ongelmia.
Paloeristys hidastaa palosta koituvia tuhoja ja antaa aikaa pelastautumiseen
Paloeristyksellä eristetään paloa vastaan. Paloeriste ei pysäytä paloa mutta sen tarkoitus on hidastaa palon tuhoja, jolloin rakennuksen käyttäjille jää mahdollisimman paljon aikaa poistua rakennuksesta turvallisesti palon sattuessa.
Korkealla sijaitsevat ilmanvaihtokanavat ovat riski palotilanteessa ja niiden ennenaikainen sortuminen voi aiheuttaa ihmisvahinkoja. Myös palokatkot ovat tärkeä osa turvallista rakennusta. Myrkyllisen savun leviäminen halutaan estää mahdollisimman hyvin, jos tulipalo sattuu yllättämään.
Rakennusten palaminen ylittää lähes aina uutiskynnyksen ja palon syyt selvitetään tarkkaan. Paloeristettä valittaessa pitääkin tietää tarkasti mikä on kulloinkin eristettävän kohteen tai tilan määräys eli kuinka pitkään eristeen on tarkoitus suojata rakennetta palotilanteessa.
Äänieristyksen valinnassa olennaisinta on ominaisvirtausvastus
Ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa ja häiritsevä melu saattaa silloin aiheuttaa stressitasojen nousua. Äänieristyksellä pyritään minimoimaan laitteen tai järjestelmän käytöstä johtuva ääni, jolloin rakennuksessa on mukavampi oleskella.
Hyvä akustiikka on tärkeää ja sen puuttumisen huomaa kyllä helposti. Hiljaisessa tilassa viihtyy ja aivot saavat lepoa melusaasteelta. Kerrostalossa naapurin wc-pöntön huuhtelu yöaikaan saattaa herättää herkkäunisemmat, jos jätevesikanavan eristeet ovat huonot tai puuttuvat kokonaan. Äänieristettä valittaessa kannattaakin kiinnittää huomiota eristeen ilmoitettuun ominaisvirtausvastukseen, eikä pelkästään eristeen tiheyteen.
Kondenssin eristäminen pitää rakenteet hyvässä kunnossa pitkään
Viimeinen oleellinen teknisen eristeen käyttötarkoitus on kondenssin estäminen. Kondensoitumista halutaan välttää, koska tiivistyessään vedeksi kosteus saattaa joutua rakenteisiin tai vaurioittaa esimerkiksi putkistoja ajan kuluessa.
Kosteushallintaa voidaan parantaa höyrytiiviillä eristeellä, joka on mitoitettu oikein. Kondenssin oikeaoppisella eristämisellä rakenteet pysyvät hyvänä pitkään. Asennetun eristeen sisälle ei näe, jolloin kosteus voi tiivistyä rakenteen pintaan ja aiheuttaa ongelmia rakennuksen käyttäjän huomaamatta.
Kondenssia syntyy aina kun eristettävän kohteen lämpötilat ovat erilaiset eristeen molemmin puolin. Esimerkiksi lämpimästä sisätilasta kylmään ulkotilaan johdettava kanava on eristettävä höyrytiiviiksi.
Teksti Ville Huovinen
