Saint-Gobain järjestää vuosittain kansainvälisen Architecture Student Contest -kilpailun, johon osallistuu satoja arkkitehtiopiskelijoita ympäri maailman. Tänä vuonna kilpailun voitto tuli ensi kertaa Suomeen ja menestys oli muutenkin mainiota.
Saint-Gobain järjesti kesällä 2022 Puolan Varsovassa 17. kansainvälisen Architecture Student Contest -kilpailun, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus perehtyä energiatehokkaaseen ja vastuulliseen rakentamiseen. Kilpailu järjestetään vuosittain vaihtuvissa kohteissa. Alun kansallisten karsintojen jälkeen kilpailu huipentuu kolmipäiväiseen kansainväliseen tapahtumaan, jossa joukkueet kilpailevat finaalissa ja voittajat palkitaan. Tänä vuonna kisaan osallistui opiskelijoita yli 220 yliopistosta 32 maasta ja kilpailuun tuli yhteensä 52 ehdotusta ympäri maailman.
Suomesta kansainväliseen kilpailuun pääsi mukaan kolme joukkuetta, joista Kalle Oivan ja Marty Stewartin ehdotus Chain of Change voitti lopulta koko kilpailun. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun voitto tuli Suomeen. Myös Karri Westerlundin Boulevard sekä Niko Vanhalan ja Kio Ouran Co-living Quarters sijoittuivat kahdentoista parhaan ehdotuksen joukkoon.
Ryhmässämme oli mielestäni todella mukava ja rento tunnelma koko reissun ajan, mistä iso kiitos kuuluu jokaiselle ”Team Finlandin” jäsenelle! Erityiskiitos myös Saint-Gobain Finlandille ja koko emoyhtiölle uskomattoman hienosti toteutetuista järjestelyistä, Kalle Oiva.
Tehtävänä suunnitella monipuolinen kohde Varsovassa
Vuoden 2022 kilpailussa osallistujien tehtävänä oli muokata ja elävöittää asuinalue Varsovassa huomioiden alueen arkkitehtuuriset, ympäristölliset ja sosiaaliset elementit. Opiskelijoiden tuli ideoita kilpailualueella sijainneen suojennun vanhan tehtaan uudelleenkäyttö sekä suunnitella kortteliin opiskelija-asuntola, muuta asutusta sekä näitä palvelevia vapaa-ajantiloja.
Kilpailu oli tänä vuonna erittäin monipuolinen ja sisälsi uusien asuinkerrostalojen sekä vanhan rakennuksen entisöinnin yhdistettynä aluesuunnitteluun. Lisäksi uutena elementtinä oli kohteen elinkaarilaskennan toteuttaminen, mikä onnistui opiskelijoilta erittäin mallikkaasti, kommentoi Saint-Gobain Finlandin kehityspäällikkö Jussi Jokinen. Jokinen kuului Suomen kansalliseen raatiin ja oli mukana kilpailussa jo kymmenennettä kertaa.
Kansallisessa kilpailussa kova taso
Saint-Gobainin arkkitehtiopiskelijakilpailun ensimmäinen vaihe on kansallinen kilpailu. Suomessa kansalliseen kilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan kymmenen ehdotusta, joista kansallinen raati valitsi kolme joukkuetta jatkoon. Kansalliseen raatiin kuului Jokisen lisäksi myös Saint-Gobain Finlandin suunnittelijapalvelun myyntipäällikkö Mikael Nyholm ja db-arkkitehdeistä Dominicus Björkstam.
Tänä vuonna saimme poikkeuksellisesti Suomesta kolme ehdotusta kansainväliseen loppukilpailuun. Kaikki kolme olivat erittäin korkealaatuisia töitä ja erottuivat jo kansallisessa mittelössä edukseen. Loppukilpailussa opiskelijat hoitivat töidensä esittelyn tuomaristolle ansiokkaasti ja toivat loistavasti esille sekä omaa osaamistaan, yliopistoaan että Suomea luontevalla tavalla. Toivottavasti nyt saavutettu menestys herättää arkkitehtiopiskelijoissa vieläkin suurempaa kiinnostusta osallistua ensi syksynä käynnistyvään kilpailuun, Nyholm sanoo.
Suunnittelutyö itsessään oli jo todella opettavaa, mutta kansainvälisen vaiheen loppukilpailun reissu ja esiintyminen olivat kyllä vähintäänkin yhtä antoisa ja opettava kokemus, Niko Vanhala sanoo.
Kilpailu osana Oulun yliopiston opinto-ohjelmaa
Kaikki mukana olleet ehdotukset tulivat tänä vuonna Oulun yliopistolta, jossa kilpailu on integroitu opinto-ohjelmaan. Kilpailu on osa maisterivaiheen neljännen vuoden energiatehokkaan rakentamisen harjoitustyökurssia. Työkurssin lisäksi opiskelijoille on tarjolla myös luentokurssi, jonka teoriaosuus tukee hyvin aiheen soveltamista käytäntöön.
– Moni opiskelijoista sisällyttää vähintään teoriakurssin kurssivalikoimaansa, sillä se sisältää monipuolisesti tietoa tulevien arkkitehtien osaamisen ydinalueesta. Harjoitustyökurssilla, jonka ohjelman kilpailu muodostaa, opiskelijat soveltavat oppimaansa. Suunnittelutehtävässä opiskelijat joutuvat soveltamaan osaamistaan laaja-alaisesti yhdyskuntasuunnittelusta aina rakennussuunnittelun detaljeihin asti huomioiden koko rakentamisen elinkaari, kertoo Oulun yliopiston rakennusopin yliopisto-opettaja Petri Aarnio. Aarnio on ollut mukana kilpailussa jo kymmenen vuotta.
– Saint-Gobainin kansainvälinen kilpailu tukee erittäin hyvin arkkitehtiopintoja, sillä heidän kanssaan yhteistyötä tekemällä olemme voineet lisätä opiskelijoiden tuotetietoutta ja ymmärrystä kestävästä rakentamisesta. Kisassahan on kyse kestävästä kehityksestä ja energiatehokkuudesta, jotka aiheina ovat nykyisen arkkitehtuurin vallankumouksen ytimessä, Aarnio sanoo.
Saint-Gobainin kilpailu vaatii ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä muodostaa kokonaisvaltainen ehdotus, joka antaa vastauksen kilpailuohjelmassa esitettyihin lukuisiin tavoitteisiin.
- Opiskelijoilla on hieman vajaa kolme kuukautta aikaa tehdä kilpailuehdotus, joten kyseessä on aika iso rupeama, joka pitää puristaa kasaan muiden opintojen ohella. Kutsunkin kilpailua leikkisästi pikkudiplomiksi, sillä kilpailutehtävät ovat aina laajoja ja haastavia, Aarnio kuvailee.
Kilpailu oli kokonaisuudessaan mahtava kokemus. Vaikka menestystä ei olisi tullutkaan, olisi kurssilla ja kilpailun aikana oppinut paljon hyödyllisiä taitoja niin erilaisista energiatehokkaan rakentamisen toimista ja ratkaisuista sekä energialaskelmista kuin yleisesti erilaisista kilpailutekniikoista, Karri Westerlund sanoo.
Suomesta osallistuneet joukkueet ja ehdotukset
Chain of Change: Kalle Oiva ja Marty Stewart
Ensimmäistä kertaa voiton Suomeen tuonut joukkue muodostui Kalle Oivasta ja Marty Stewartista. Heidän ehdotuksensa oli Chain of Change, jonka perusidea keskittyi neljään tekijään: vanhan rakennelman kunnioitukseen, uusiutuvien energianlähteiden käyttöön innovatiivisesti, puun käyttöön rakentamisessa ja viheralueiden rakentamiseen vaihtoehtoisella tavalla.
– Kaikki nämä tekijät johtivat konseptiimme: suunnittelualuetta ja auringon liikkeitä seuraava massa, joka maksimoi aurinkoenergian hyödyntämisen. Massan muoto on saanut inspiraationsa vanhan tehdasrakennuksen muuttuvista kattomuodoista. Massa on jaettu ulko- ja sisäosiin, mikä suojaa tuulelta, antaa pihan hengittää ja mahdollistaa kulun korttelin läpi. Alueen jakaminen johti torniketjuun, joita yhdistää puutarhasilta, Stewart kuvailee. Puutarhasillan käyttö auttoi myös suurentamaan opiskelija-asuntojen kokoa luomalla lisää yhteistä tilaa, joka on suojaisa ja viihtyisä.
– Työtämme helpotti se, että työparillani Martylla on jo nuoreen ikään nähden paljon kokemusta uudisrakennusten suunnittelusta ja minulla puolestani on kokemusta alue- ja kaupunkisuunnittelusta, sanoo Oiva. Hän on 41-vuotiaana suorittamassa toista korkeakoulututkintoaan, kun taas Stewart 25-vuotiaana suorittaa maisteritutkintoaan etänä Tampereelta.
Aarnion mukaan voittanut ehdotus tähtäsi tulevaisuuteen ja nivoi kauniilla tavalla yhteen vanhan ja uuden sekä haastavan ympäristön.
– Arvokkainta työssä on Oivan ja Stewartin osaaminen integroida energiatehokkuuteen liittyvät teemat 2020-luvun lopun arkkitehtuuriin. He integroivat kauniisti ympäristön ja yhteisöllisyyden osaksi kokonaisuutta, jonka muotokieli oli rauhallinen ja uusi, Aarnio kuvailee.
Boulevard: Karri Westerlund
Karri Westerlundin ehdotus voitti Suomen kansallisen osion ja sijoittui loppukilpailussa 12. parhaan joukkoon.
– Osallistuin kisaan yksin aikataulujen sovittamisen haasteen vuoksi, sillä tiesin että keväästäni oli tulossa kiireinen. Pystyin näin tekemään kilpailua oman tahdin mukaan. Kilpailussa oli paljon tehtävää, mutta sain mielestäni lopulta hyvän kokonaisuuden kasaan, Westerlund sanoo.
Ehdotuksen kantava idea on kilpailualueen vierellä kulkevan tien bulevardisointi, johon myös ehdotuksen nimi "Boulevard" viittaa. Tie on nykyisellään suhteellisen vilkasliikenteinen, ja alue sijaitsee aivan juna- sekä linja-autoaseman vieressä, joten ehdotuksessa pyrittiin tuomaan suojaa auringolta, melulta ja lialta istuttamalla puita tien keskiosaan sekä tontin reunoille.
– Pyrin luomaan mielenkiintoista, ympäristöön yhtyvää arkkitehtuuria. Kiinnitin erityisesti huomiota asumismukavuuteen, ja oli mukava päästä ajattelemaan ja suunnittelemaan opiskelija-asuntoihin ratkaisuja opiskelijan näkökulmasta. Alueelle suunnittelin kolme suurempaa rakennusta, joissa kussakin on omat tilansa asumiselle, yhteistoiminnalle sekä opiskelulle, Westerlund kertoo.
Vanha tehdas entisöitiin ehdotuksessa ja sinne sijoitettiin esimerkiksi virastotiloja, kahvilatiloja sekä workshoptiloja. Piha-alue yhtyy suunnitelmassa rakennukseen ja kokonaisuudessaan sisätilojen kanssa muodostaa laajemman tapahtuma-alueen.
Aarnion mukaan ehdotuksen uudisrakennusten mittakaava oli hyvin hallittu; huolimatta suuresta kerrosalasta rakennusten jakaminen osiin ja kerroslukumäärän vaihtelu synnyt mielikuva pienemmästä rakennuksesta. Ehdotus myös hyvin monipuolisesti huomioi pienilmaston ja aurinkosuojauksen.
– Myös rakennusten julkisivut ovat hyvin modernit, mutta niiden rytmissä on nähtävissä Varsovan kaupungin perinteistä katujulkisivun rakeisuutta ja vertikaalisuutta, Aarnio sanoo.
Co-living Quarters: Kio Oura, Niko Vanhala
Co-living Quarters oli Niko Vanhalan ja Kio Ouran ehdotus, joka sijoittui kansallisessa kilpailussa ja loppukilpailussa myös 12. parhaan joukkoon. Ehdotuksen tavoitteena oli näyttää kuinka opiskeluasumisen yhteistilojen laatua ja käytettävyyttä voidaan parantaa soluasuntomallissa.
Tarkoituksenamme oli luoda useampi eri yksityisyyden tason tila: oko rakennuksen yhteiset yhteistilat, kerroskohtaiset solujen yhteistilat, sekä lopulta täysin yksityiset soluyksiöt. Samaa yksityisyyden hierarkian monimuotoisuutta jatkoimme piha-alueelle, missä tontti jakaantuu asuinkerrostalojen yhteiseen sisäpihaan ja kulttuurirakennuksen viereiseen pieneen julkiseen aukioon, kertoo Vanhala.
– Ehdotuksellamme pyrittiin rakentamaan viihtyisiä opiskelija-asuntoja, jotka keskittyvät asukkaiden hyvinvointiin, Oura sanoo.
Koko kilpailu ja matka Varsovaan olivat aivan huikeita kokemuksia, Kio Oura sanoo.
Aarnion mukaan rakennusten tekniset ratkaisut olivat huolella suunniteltuja ja toimivat loistavana esimerkkinä siitä, miten energiatehokkuus syntyy monen asian summana: ilmansuunnat huomioivasta perusratkaisusta, rakenteellisesti ja teknisesti sekä teknologiaa hyödyntäen, mutta unohtamatta pienilmaston vaikutusta
Kilpailutehtävä oli hyvä tapa saada meidät tulevat arkkitehdit pohtimaan, miten lähestymme kestävää arkkitehtuuria ja millaisia tuoreita ideoita meillä on antaa yhteisen tavoitteemme, hiilineutraaliuden, toteuttamiseksi. Meillä nuorilla arkkitehdeillä on valinnanvaraa: mitä polkua kuljemme kestävän suunnittelun suuntaan ja millaisia ratkaisuja edistämme, Marty Stewart sanoo.