Asuntomessujen kiertotaloustalo avaa näkymiä tulevaisuuden rakentamiseen

Lohjan Asuntomessuille valmistunut teräsrakenteinen Pyörre-talo on rohkeasti uudenlainen koti, jossa rakennusvaiheen ja asumisen aikaiset ilmastovaikutukset on pyritty minimoimaan. Rakennuksen hiilijalanjälkeen on vaikutettu materiaalivalinnoilla.

Asuntomessuille Lohjan Hiidensalmeen, Lohjanjärven äärelle, valmistunut teräsrunkoinen Pyörre-talo ihastuttaa pyöreällä muodollaan, raikkaalla tunnelmallaan ja avarilla näkymillään. Kohde on myös kiertotalouden mallitalo, jossa asuminen kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Innovatiivinen talo on osoitus siitä, että asuinmukavuus ja ilmastoystävälliset rakennusratkaisut voivat kulkea käsi kädessä. Jo rakennusvaiheen aikaiset ympäristövaikutukset on pyritty minimoimaan. Pyörre-talon on toteuttanut Aulis Lundell Oy, ja kohteen päämateriaalitoimittaja on Saint-Gobain Finland.

– Pyörre-talo-hankkeessa yhdistyy 40 vuoden osaamisemme ja innovaatiot kevytrakennejärjestelmien parissa. Valitsimme yhteistyökumppaniksi Saint-Gobain Finlandin, koska olemme tehneet syvällistä yhteistyötä jo pitkään, ja tiesin heidän tuoteperheensä olevan edelläkävijöitä vähähiilisen rakentamisen saralla, Aulis Lundell Oy:n toimitusjohtaja Leena Lundell sanoo.

Rakennukseen käytetyistä materiaaleista ja kohteen ilmastovaikutuksista on tehty yksityiskohtainen selvitys. Ilmastovaikutusten arvioinnissa on käytetty ympäristöministeriössä kehitteillä olevaa arviointimenetelmää. Rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on laskettu vuonna 2025 voimaan tulevan ympäristöministeriön asetuksen mukaisesti. Kohteessa on kokeiltu myös erilaisia eurooppalaisia kiertotalouden arviointimenetelmiä. Vähähiilinen kiertotalous rakennuksessa syntyy konkreettisista ratkaisuista.

– Vähähiilisyyden että kiertotalouden kannalta oleellisimmat tekijät ovat tilan tehokas käyttö ja muuntelumahdollisuudet. Näillä on suora yhteys materiaalien ja energian tarpeeseen, joista sekä hiilijalanjälki että kierrätettävyys käytännössä muodostuvat, rakennuksen suunnitellut arkkitehti, professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta sanoo.

Kierrätettävyys ja kiertotaloudellisuus

Rakennusmateriaalien valintaa ovat ohjanneet kiertotaloudellisuus ja kierrätettävyys. Mahdollisimman suuri osa materiaaleista on kierrätettyä tai soveltuu kierrätettäväksi elinkaarensa lopussa. Eniten kierrätysmateriaalia sisältävät kohteessa käytetyt lämmöneristeet, metalliosat sekä kipsi- ja betonituotteet.

– Pyörre-talon rakennusosista yli kolmannes on kierrätettäviä tai uusiutuvia. Tämä on suunta, johon maailman on mentävä. Rakennukset pitää laittaa dieetille, kuluttaa vähemmän maapallon raaka-aineita ja maksimoida kierrätysmateriaalin käyttö. Huomasimme, että kun ajatuksen pitää kultaisen lankana suunnittelussa ja hankinnoissa pystyy todella vaikuttamaan. Meidän jokaisen on tehtävä valintoja, sillä vain kiertotaloudella edistämme hiilineutraalia rakentamista, Leena Lundell sanoo.

Kohteen rakennusmateriaaleista kaikkiaan 22 prosenttia on alkuperältään kierrätettyä, 15 prosenttia raaka-aineista on uusiutuvia ja 63 prosenttia neitseellisiä. Elinkaaren lopussa peräti 82 prosenttia materiaaleista voidaan käyttää uudelleen tai hyödyntää materiaalina tai energiana.

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki puntarissa

Materiaalivalinnoilla vaikutetaan rakennuksen koko elinkaaren ajan päästöihin.

– Materiaaleilla on keskeinen merkitys rakennuksen kiertotalouden kannalta. Ne mahdollistavat pitkän käyttöiän, muunneltavuuden, energiatehokkuuden ja aikanaan kierrätettävyyden. Arkkitehtuurissa materiaaliosaaminen korostuu tulevaisuudessa, Matti Kuittinen sanoo.

Pyörre-talossa 45 prosenttia elinkaaren päästöistä aiheutuu rakennusmateriaalien valmistuksesta. Käytönaikaiset ilmastohaitat ovat noin 30 prosenttia, sillä Pyörteen energiatehokkuus on erinomainen. Pyörre-talon hiilikädenjälki eli rakennuksen elinkaaren aikainen myönteinen ympäristövaikutus yltää lähes talon hiilijalanjäljen tasolle. Arviolta 97 200 kgCO₂e:n suuruiset ilmastohyödyt ovat tuotteiden kierrätettävyyden, rakenteisiin varastoituneen hiilen sekä puutarhan ja kierrätysbetonin hiilinielujen ansiota.

Kokeellinen lattiavalu geopolymeeribetonista

Pyörre-talon hiilidioksidipäästöjä on vähennetty myös hyödyntämällä geopolymeerejä ja vaihtoehtoisia sideaineita autohuoneen betonilattiassa. Lattia on valettu geopolymeeribetonista, jonka pääasiallisena sideaineena on masuunikuona. Osa täyteaineena käytetystä luonnonhiekasta on korvattu kierrätetyllä valimohiekalla. Syyskuussa 2020 toteutettu valu oli suurin geopolymeerivalu Suomessa 30 vuoteen, ja se sai alkunsa Saint-Gobainin koordinoimasta Horizon 2020 -rahoitteisesta WOOL2LOOP-hankkeesta.

Kiertotalousteema toteutuu myös talon näyttävässä pihalaatoituksessa, johon käytetyn Weber Pihabetonin valmistuksessa hyödynnetään valmistusprosessin sisäisiä virtoja. Laattoihin on lisäksi valmistusvaiheessa lisätty biohiiltä. Autohuoneen lattiassa ja pihalaatoituksessa kierrätysaineiden osuus on noin 40 prosenttia.

Kiertotaloudellisiin rakennusratkaisuihin pääsee tutustumaan 9.7.–8.8.2021 Lohjan Asuntomessuilla, jossa Pyörre-talo on kohde numero 7.