Kun taloyhtiössä tulee remontti, oikea osoite vanhoille ikkunalaseille ei ole kaatopaikka, vaan lasivillatehdas. Saint-Gobain ja materiaalivirtojen kierrätykseen erikoistunut Revisol ovat keränneet jo yli tuhat tonnia lasia hyötykäyttöön.
Kiertotalous rakentamisessa säästää luonnonvaroja, vähentää energiankulutusta sekä pienentää päästöjä, mutta alan toimintamallit ovat vasta kehittymässä. Suomessa päätyy korjaus- ja purkurakentamisen myötä arviolta yli 20 000 tonnia hyötykäytettävää rakennuslasia muualle kuin kierrätykseen.
– Kierrätetyn materiaalin käyttäminen säästää neitseellisiä raaka-aineita, kuten hiekkaa. Kierrätetyn lasisirun sulattaminen vaatii myös vähemmän energiaa. Tämä pienentää merkittävästi esimerkiksi lasivillan tuotannon hiilidioksidipäästöjä, kertoo Saint-Gobainin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.
Kierrätysraaka-aineelle on kysyntää
Saint-Gobain-konserniin kuuluvan Isoverin valmistaman lasivillan raaka-aineesta jopa 80 % on kierrätyslasia, jota yhteistyökumppanit keräävät muun muassa rakennus- ja purkutyömailta. Vanhoja ikkunalaseja Saint-Gobainille toimittava Revisol käsittelee erilaisia yritysjätteitä kierrätykseen, lajitteluun ja hyötykäyttöön sekä toimii yhteistyökumppanina yrityksille ja jätehuollon parissa toimiville organisaatioille.
– Kierrätämme yritysten tuotannossa syntyviä sivutuotevirtoja sekä puu-, rakennus- ja energiajätettä. Hyötykäyttöön menevät ikkunalasit tulevat pääasiassa saneerattavista taloyhtiöistä ja saneeraus- ja purkukohteista. Olemme aloittaneet uudentyyppisen ikkunalasien kierrättämisen keväällä 2020, ja arvio ensimmäisen vuoden lasimääristä on hieman yli 1 000 tonnia, kertoo avainasiakaspäällikkö Tero Peltomäki Revisolilta.
Suurin osa rakennuksissa käytettävästä lasista kelpaa hyvin kierrätykseen; esimerkiksi kerros- ja rivitalojen vanhat ikkunat ovat erinomaista raaka-ainetta lasivillan valmistukseen.
– Jos vain saamme ikkunat ehjinä talteen, suurimman osan voi kierrättää. Isoverin vaatimukset kierrätyslasin puhtaudelle ovat tiukat. Erottelemme käsittely-yksikössä lasin puu- ja alumiinikarmeista, jolloin saamme kaikki materiaalit tehokkaasti talteen. Ainoastaan 1920–30-luvun kohteissa käytetty lyijylasi sekä metallisissa ovissa käytettävät lankalasit sekä osa palonsuojalaseista eivät kelpaa kierrätykseen. Sen sijaan laminoidun lasin tuotantolinjastoa kehitämme, jotta myös laminoiduista laseista saataisiin mahdollisimman paljon lasia talteen ja kierrätykseen, Peltomäki sanoo.
Ikkunalasista lasivillaksi, lasivillasta geopolymeeriksi
Lasivilla on kestävä materiaali, jonka elinkaari on yhtä pitkä kuin rakennuksenkin. Tällä hetkellä käytetty lasivilla päätyy muiden eristemateriaalien tapaan purkujätteen mukana kaatopaikalle, mutta ideoita lasivillajätteen jatkohyödyntämiseksi on jo ilmoilla. Kierrätyksen mahdollisuuksia on selvitetty esimerkiksi Oulun yliopiston kanssa: EU:n rahoittama innovaatiohanke WOOL2LOOP tutkii parhaillaan, miten mineraalivilloja voitaisi kierrättää ja hyödyntää rakennusteollisuudessa kemiallisella alkaliaktivoinnilla eli geopolymerisoinnilla. Prosessoinnin jälkeen mineraalijäte voisi löytää uuden elämän vähähiilisissä sementtipohjaisissa rakennusmateriaaleissa kuten betonissa, laasteissa, julkisivupaneeleissa ja pihalaatoissa. Saint-Gobain Finland koordinoi hanketta.
Tietoisuus kiertotaloutta edistävistä ratkaisuista lisääntyy koko ajan, ja Revisolin palveluille on kysyntää. Pahin vaihtoehto sille, että materiaaleja ei kierrätetä, on niiden päätyminen rakennussekajätteenä kaatopaikalle.
– Meidät on otettu hyvin positiivisesti vastaan ja taloyhtiöstä on tullut tyytyväistä palautetta. Lasin kierrätyksessä on kuitenkin vielä paljon tekemistä. Etenkin purkukohteissa on paljon potentiaalia: jos mennään isolla kuulalla talon kylkeen, hukataan siinä kohtaa paljon materiaalia, Peltomäki huomauttaa.
– On suorastaan tyhmää jättää hyödyntämättä maaperän mineraalisia materiaaleja, jotka eivät täältä katoa koskaan. Nämä saadaan pienellä lisävaivalla ja oikealla prosessoinnilla takaisin käyttöön, Kaiser komppaa.
Lue lisää
