Yli puolet suomalaisista pitää Joutsenmerkkiä tärkeänä asunnon, päiväkodin tai koulun valinnassa
Tutkimuksessa alle neljännes suomalaisista tiesi, että rakennuksillekin voidaan myöntää Joutsenmerkki. Yli puolet kuitenkin pitäisi ympäristömerkkiä tärkeänä asunnon, päiväkodin tai koulun valinnassa.
Joutsenmerkitty rakentaminen on kasvussa. Vuosien 2018 ja 2019 aikana joutsenmerkittyjen rakennusten lukumäärä kaksinkertaistui Pohjoismaissa – valmistuneita tai rakenteilla olevia kohteita on yhteensä jo 34 700, valtaosa Ruotsissa. Suomessa joutsenmerkittyjä kohteita on tällä hetkellä valmiina yhdeksän (kerrostaloja, kampuksia, päiväkoti ja pientalo), ja Joutsenmerkkiä tavoittelevia kohteita on rakenteilla reilut 20. Huomattavaa eroa lukumäärissä selittää se, että muissa Pohjoismaissa kohteeksi lasketaan yksittäiset asunnot, kun taas Suomessa kohteeksi määritellään kokonainen kerrostalo.
Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki voidaan myöntää pientaloille, kerrostaloille, koulu- ja päiväkotirakennuksille, kesämökeille ja asuintaloiksi luokiteltaville palvelutaloille. Merkin kriteeristössä tarkastellaan muun muassa energiatehokkuutta, sisäilman laatua, rakennusmateriaalien jäljitettävyyttä ja jätteiden kierrätystä.
Yli puolet pitää rakennuksen Joutsenmerkkiä tärkeänä
Vaikka Joutsenmerkki on Suomen tunnetuin ympäristömerkki, alle neljännes (23 %) Saint-Gobain Finland Oy:n Parempia elinympäristöjä -tutkimuksen vastaajista tiesi, että myös rakennuksille on mahdollista hakea Joutsenmerkki. Ympäristömerkin tavoitteena on varmistaa, että rakennus on käyttäjilleen terveellisempi, turvallisempi ja ympäristövaikutuksiltaan pienempi. Joutsenmerkin kriteerit asettavat vaatimuksia muun muassa rakennuksen sisäilmalle, ilmanvaihdolle ja valaistukselle. Vaatimuksia on asetettu myös rakennusprosessille sekä rakentamisen laadunhallinnalle.
Vastaajista hieman yli puolet (51 %) kuitenkin piti rakennuksen Joutsenmerkkiä tärkeänä, jos heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa oman asunnon, lapsen päiväkodin tai koulun valintaan. Naisista peräti 60 % kokisi rakennuksen Joutsenmerkin valintatilanteessa melko tai erittäin tärkeäksi, miehistä puolestaan 42 %. Myös ikäryhmien välillä oli eroja: alle 65-vuotiaista alle puolet piti asunnon, päiväkodin tai koulun Joutsenmerkkiä tärkeänä, kun yli 65-vuotiaista merkin arvioi tärkeäksi 67 %.
– Suomalaisten tietoisuus kestävän rakentamisen ratkaisuista kasvaa sitä mukaa, kun koko kansalle tutut ympäristömerkinnät, kuten Joutsenmerkki, yleistyvät rakentamisessa. Uskomme, että ympäristön kannalta kestävät ja ihmisten hyvinvointia lisäävät rakennusratkaisut ovat tulevaisuudessa yhä useammalle ostopäätökseen vahvasti vaikuttava tekijä, toteaa Saint-Gobain Finlandin markkinointijohtaja Viktor Lax.
Merkkejä muutoksesta on jo ilmassa: Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön tuoreessa kyselyssä peräti 75 % suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmiita maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista. Yli puolet toivoo, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot.
Joutsenmerkki vastaa myös vähähiilisyysvaatimuksiin
Joutsenmerkki helpottaa vähähiilisen rakennuksen suunnittelua ja tarjoaa ratkaisuja materiaalien uudelleenkäyttöön elinkaaren loppupuolella. Lähivuosina osaksi rakennusmääräyksiä tuleva hiilijalanjälkilaskenta huomioidaan Joutsenmerkin kriteereissä jo nyt.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen näkyy kriteereissämme esimerkiksi energiatehokkuuteen ja kierrättämiseen liittyvinä vaatimuksina. Syyskuussa 2019 otimme vapaaehtoiseksi pistevaatimukseksi hiilijalanjälkilaskennan, josta tulee pakollinen vaatimus muutaman vuoden sisällä. Kun hiilijalanjälkilaskenta tehdään mahdollisimman ajoissa, voidaan vertailla vaihtoehtoja ja keskittyä niihin asioihin, joilla on suurin vaikutus, toteaa Ympäristömerkintä Suomi Oy:n toimitusjohtaja Riikka Holopainen.
Rakennusala tuottaa yli kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja käyttää noin puolet maailman luonnonvaroista. Todennettuun tuotetietoon nojaavien ympäristömerkkien ja -luokitusten avulla rakentamisessa voidaan tehdä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta ratkaisevasti parempia valintoja.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennusten ympäristövaikutusten mittaamista ja vertailua, jotta voidaan valita vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Meillä on vastuu tarjota luotettavaa, läpinäkyvää tietoa tuotteidemme ja ratkaisujemme ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaarella, toteaa Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.
Saint-Gobain Finland Oy:n valmistamat tuotteet täyttävät pääsääntöisesti joutsenmerkityissä rakennuksissa käytettäville materiaaleille asetut kriteerit. Tuotteet on myös rekisteröity Joutsenmerkin rakennusmateriaalien tietokantaan.
– Ihan kaikkia tuotteitamme ei välttämättä löydy tietokannasta, mutta se ei tarkoita sitä, etteivät ne täyttäisi kriteerejä. Lisäämme tuotteita tietokantaan jatkuvasti sen mukaan, mitä asiakkaamme tarvitsevat. Jos tarvittava tuote ei löydy listalta, tarkistamme kysyttäessä vaatimusten täyttymisen, Kaiser toteaa.
Saint-Gobain Finlandin teettämä Parempia elinympäristöjä -tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2020 Taloustutkimuksen Internetpaneelissa, jonka 807 vastaajaa edustivat 20–74-vuotiaita suomalaisia valtakunnallisesti. Tutkimus on jatkoa Saint-Gobain Finlandin kesällä 2018 tekemälle tutkimukselle, jossa selvitettiin suomalaisten kokemuksia rakennusten vaikutuksesta hyvinvointiin. Sekä kaksi vuotta sitten että tänä vuonna yli 60 % suomalaisista koki rakennusten ja tilojen vaikuttavan hyvinvointiinsa paljon tai melko paljon.
Lue lisää Joutsenmerkki-kohteista, joissa Saint-Gobain on ollut mukana:
- Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty päiväkoti sijaitsee Hyvinkäällä
- Joutsenmökki näyttää suuntaa kestävälle rakentamiselle
