Kouluissa vallitsevilla työskentelyolosuhteilla on valtava vaikutus opettajien hyvinvointiin. Huono ääniympäristö syö jaksamista, nostaa stressitasoa ja voi johtaa jopa alan vaihtoon.
Kun selvitimme vajaan vuoden takaisessa tutkimuksessamme rakennusten vaikutusta hyvinvointiin, saimme selville, että lähes kaksi kolmasosaa vastaajista koki rakennusten vaikuttavan merkittävästi henkiseen ja fyysiseen olotilaansa. Suurin vaikutus oli kodilla (79 %), mutta myös työpaikan koettiin vaikuttavan hyvinvointiin (66 %) paljon tai melko paljon. Merkille pantavaa on, että kouluissa ja päiväkodeissa työskentelevät kokivat työpaikan vaikuttavan hyvinvointiinsa muita enemmän.
Työpaikan ääniympäristö nousi tutkimuksessa kolmen tärkeimmän hyvinvointiin vaikuttavan tekijän joukkoon. Kouluissa rauhallinen ääniympäristö edesauttaa oppimista ja tekee koulusta viihtyisämmän. Oikeilla materiaalivalinnoilla vaikutetaan ratkaisevasti tilan kaikuun, opettajien ja oppilaiden tarvitseman puheäänen voimakkuuteen ja sitä myötä jaksamiseen.
Tiedän tämän omakohtaisesti: ennen konseptikehittäjän työtäni toimin kymmenen vuotta opettajana opettaen kieliä lähinnä yläkoululaisille mutta myös lukiolaisille, aikuisluokille, ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Tuon ajanjakson aikana näin kymmeniä kouluja, satoja eri luokkahuoneita sekä lukemattomia erilaisia oppilas- ja opettajakuntakulttuureita – koko paketin joka suunnasta.
Opettajana toimiessani en juuri kiinnittänyt huomiota oppimisympäristöön, ainakaan jos puhutaan fyysisistä rakenteista. Kun aloitin Saint-Gobainilla, palasin mielenkiinnosta katsomaan paikkoja, joissa olin aiemmin opettanut. Huomasin, että akustiikkaratkaisut ja materiaalivalinnat vaikuttivat merkittävästi kokemukseeni työhyvinvoinnista: parhaat kokemukset minulla oli tiloista, joissa akustiikkaan oli panostettu. Toiset tilat olivat puolestaan sellaisia, joissa työ rasitti elimistöä ja kulutti henkisiä voimavaroja: stressitaso ja sykkeet olivat korkealla, ääni koetuksella ja koulupäivän jälkeen tuli sellainen olo, että halusi vain vetäytyä omaan rauhaan. Arvaattekin varmaan, että kyseisistä kouluista ei juuri akustoivia tuotteita löytynyt.
Huono ääniympäristö pakottaa opettajan korottamaan ääntään, mikä voi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa kurkkuun äänikyhmyjä. Pahimmillaan kyhmyt johtavat äänen häviämiseen, ja kurkku joudutaan leikkaamaan. Äänikyhmyjen ohella huono ääniympäristö syö jaksamista: moni opettaja on todella stressaantunut jatkuvasta hälystä, melusta ja jatkuvista yrityksistä saada ääni kuuluviin. Molemmissa tapauksissa edessä on todennäköisesti alan vaihto.
Opettajat eivät useinkaan tule ajatelleeksi työnsä fyysistä puolta, vaan huomio on pikemminkin pedagogisissa seikoissa. En itsekään kiinnittänyt opetusaikoina huomiota siihen, miten ääni kulkee tai mitä materiaaleja sisäkatossa on käytetty. Sekä opettajien että työnantajan pitäisi tuntea paremmin kouluissa vallitsevat työskentelyolosuhteet ja niiden vaikutukset terveyteen. Ääniergonomia olisi hyvä ottaa huomioon esimerkiksi työterveyshuollon työpaikalla tehtävissä työpaikkaselvityksissä ennalta ehkäisevänä toimintana.
Tilanteessa, jossa joka viides nuori opettaja vaihtaa alaa jo muutama vuosi valmistumisensa jälkeen, tarvitaan enemmän panostuksia henkistä ja fyysistä terveyttä tukeviin tiloihin. Hyvin suunniteltu, rauhallinen ja melua vaimentava ääniympäristö lisää hyvinvointia niin opettajien kuin oppilaiden keskuudessa.
Pauli Pallaskorpi
Konseptikehittäjä, Ecophon, Saint-Gobain Finland
