Saint-Gobain Finland laati lähes 200 toimenpidettä sisältävän hiilitiekartan kohti hiilineutraaliutta
Saint-Gobain Finlandin vuoteen 2035 yltävä hiilitiekartta sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään nollaamaan noin 150 kilotonnin kokonaispäästöt. Hiilitiekartta on osa laajempaa vastuullisuustiekarttaa.
Saint-Gobain Finland julkaisi keväällä 2022 hiilitiekartan, jossa kerrotaan kuinka yhtiö aikoo saavuttaa vuoteen 2035 mennessä asettamansa hiilineutraalisuustavoitteen.
Saint-Gobain Finlandin tekemä hiilipäästölaskenta perustuu kansainväliseen hiilipäästöjen laskenta- ja raportointistandardiin, Greenhouse Gas Protocoliin, jossa päästöt jaetaan kolmeen vaikutusalueeseen eli scopeen. Scope 1 -luokkaan kuuluvat yrityksen suorat päästöt, scope 2 -luokkaan taas tuotannon epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt. Scope 3 -luokkaan kuuluvat yrityksen toimintaan liittyvän koko arvoketjun epäsuorat päästöt.
– Laskimme kokonaispäästömme (scope 1-3) ensimmäisen kerran vuonna 2019. Vuoden 2021 kokonaishiilipäästömme oli 143 tuhatta tonnia hiiltä vuodessa, joista suorien päästöjen osuus oli noin 25 prosenttia ja loput 75 prosenttia päästöistä tuli arvoketjustamme. Näihin epäsuoriin päästöihin emme voi itse suoraan vaikuttaa, joten niiden osalta pitää tehdä yhteistyötä arvoketjumme kanssa, kertoo vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.
Saint-Gobainilla on Suomen toimipisteissään käytössä alkuperäsertifikaattien kautta hankittava fossiilivapaa sähkö, joten scope 2 -päästöt tuottavat käytännössä nolla prosenttia päästöistä. Toki Scope 3 -päästöissä näkyvät myös uusiutuvan energian epäsuorat päästöt.
Mikä aiheuttaa suurimmat hiilipäästöt?
Saint-Gobain Finland keskittyy vastuullisuustyössään erityisesti kolmeen keskeiseen teemaan: hiilipäästöihin ja ilmastoon, resursseihin ja kiertotalouteen ja terveyteen ja hyvinvointiin. Näistä erityisesti ensimmäiseen teemaan liittyvällä energiatehokkuudella, raaka-aineilla, logistiikalla ja tuotteiden pakkauksilla on suurin merkitys kokonaishiilipäästölukuun.
Suurimmat hiilipäästöt syntyivätkin vuonna 2021 juuri raaka-aineista, pakkauksista, kuljetuksista ja energiasta.
– Kiitos perusteellisen laskennan, tunnemme erittäin hyvin päästöjemme lähteet ja kokonaispäästöihin vaikuttavat tekijät. Kun hiilipäästöjen lähteet ovat tiedossa, voi helposti keskittyä kehitysprojekteihin, joilla näitä päästöjä ajan kuluessa minimoidaan. Esimerkiksi tällä hetkellä väliseinäratkaisujemme teräksestä aiheutuu paljon päästöjä, mutta kiitos terästeollisuuden kehityksen, tämänkin osalta iso muutos on tulossa jo lähivuosina, sanoo Anne.
Miten vähentää hiilipäästöjä?
– Meillä on hyvin konkreettinen lista toimista, joiden avulla vähennämme hiilipäästöjämme. Itse asiassa olemme listanneet lähes 200 erilaista toimenpidettä suurista pieniin, joilla vaikutamme päästöihimme, Anne kertoo.
Tuotantolaitosten energiatehokkuuden parantaminen on yksi isoista toimenpiteistä, joka vaatii suunnittelua ja harkintaa.
– On mietittävä, että minkälaista energiaa tuotantolaitoksissa vastaisuudessa käytetään, milloin lähdetään sähköistämään tuotantoa? Norjassa Saint-Gobainilla on jo rakenteilla sähköistetty kipsilevytehdas, Anne pohtii.
Pienistä, mutta merkittävistä toimenpiteistä voisi mainita esimerkkinä kalvomuovien paksuuden. Ohentamalla kalvomuovin paksuutta säästetään raaka-aineita.
– Tavoitteenamme on käyttää kaikki muut keinot ennen kompensaatiota, se on vasta viimeinen askel tiellämme kohti hiilineutraaliutta, Anne sanoo.
Anne Kaiser: Emme me tee vastuullisuustyötä vain itsemme takia, vaan tavoite on auttaa asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme saavuttamaan omat ilmastotavoitteensa. Samalla kun hiilijalanjälkeä ja kokonaispäästöjä vähennetään, niin myös meidän tuotteidemme elinkaarivaikutukset ja hiilipäästöt vähenevät.
Saint-Gobain Finlandin hiilitiekartassa ja vastuullisuustyössä puhutaan kokonaishiilipäästöistä. Näiden absoluuttisten lukujen kanssa työskentely tekee vähentämisen haastavammaksi. Hiilitiekartta sisältääkin nykyisellään kaikki todelliset luvut ja teot, jotka ovat läpinäkyvästi mitattavissa ja todennettavissa.
– Kenellekään ei ole tällä hetkellä näkyvyyttä 10 vuoden päähän. Onneksi kehitys on kuitenkin itseään ruokkiva prosessi, jonka vauhti kiihtyy edetessä, Anne kertoo.
Innovaatiot ja kehityshankkeet siivittävät vähähiilistä rakentamista
Hiilineutraaliuden tavoittaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää innovaatioita ja koko rakennusalan yhteiskehittämistä.
– Me itse kehitämme vähäpäästöisempiä ja vastuullisempia tuotteita ja palveluita, joiden avulla voimme auttaa asiakkaitamme pienentämään omia ilmastovaikutuksiaan, Anne sanoo.
Yritys kehittää ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia raaka-aineita, joiden avulla voi korvata neitseellisiä tai päästöintensiivisiä raaka-aineita. Samalla tehostetaan yritykselle tärkeiden kierrätysraaka-aineiden, kuten kipsin ja lasimurskeen uudelleenkäyttöä. Kiertotalousnäkökulma onkin kriittisen tärkeä vähäpäästöisempien tuotteiden kehittämisessä.
– Olemme myös mukana useassa innovaatiohankkeessa, joiden avulla kehitetään koko alan vähähiilisyyttä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii EU-rahoitettu kiertotalouden innovaatiohanke WOOL2LOOP, jonka tavoitteena on korvata hiilidioksidipäästöintensiivistä Portland-sementtiä rakennusmateriaaleissa mineraalivillajätteestä valmistetun geopolymeerin avulla, Anne kuvailee.
Saint-Gobain Finland on sitoutunut myös pakkausten kierrätettävyyden ja uusiutuvien materiaalien käytön kehitykseen.
– Olemme sitoutuneet Rakentamisen muovit green deal -sopimukseen erityisesti pakkausmateriaaleissa käytettävien kierrätysraaka-aineiden ja pakkauskierrätettävyyden osalta. Sitoutuminen antaa meille mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kehitykseen yli koko rakentamisen arvoketjun ja oman toimitusketjumme, Anne kertoo.
Kiertotaloudella vähennetään päästöjä
Hiilipäästöjä on mahdoton vähentää ilman yhteistyötä koko arvoketjun toimijoiden kesken.
– Me haluamme toimia näissä verkostoissa edelläkävijänä ja siksi käymme jatkuvaa keskustelua sidosryhmiemme kanssa uusien, ympäristöä vähemmän kuormittavien ratkaisujen löytämiseksi, Anne sanoo.
Hyvänä esimerkkinä yhteistyötä toimijoiden kesken toimii kipsin kierrättäminen.
– Oikein käsiteltynä kipsi kiertää ikuisesti, Anne sanoo.
Saint-Gobain Finlandilla on oma kipsinkierrätyslaitos Kirkkonummella, jonne toimitetaan vuosittain noin 15 tuhatta tonnia kierrätyskipsiä.
– Yhteistyökumppanimme noutavat kipsijätteen työmailta ja toimittavat sen meille Kirkkonummelle. Laitoksemme laadunvalvontaprosessi on kattava ja jokainen kierrätyskipsierä analysoidaan ennen kuin kierrätyskipsi lähtee uuteen kiertoon, Anne kuvailee.
Yhteistyö on avain onnistumiseen
Saint-Gobain Finland on tiiviisti mukana Green Building Council Finland -yhteistyöverkostossa, jossa pyritään edistämään kiertotalouden mukaisia, ilmastonmuutosta hillitseviä toimintatapoja ja kehittämään rakennettua ympäristöä kestävään suuntaan.
Hiilitiekartta esiteltiin osana FIGBC:n #BuildingLife-toimintaohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyötä samalla kun tavoitellaan vähähiilistä ja lopulta hiilineutraalia rakennettua ympäristöä.
– Alan yhteisen toimintaohjelman ja toimijoiden avoimen tiedonjaon avulla kaikkien ei tarvitse keksiä keinoja itse. Koko ala hyötyy yhteistyöstä, Anne sanoo. Anne itse toimii vuonna 2022 FIGCB:n hallituksen puheenjohtajana.
Saint-Gobain Finland haluaa toimittaa vähähiilisiä tuotteita ja ratkaisuja asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen.
– Kaikki tekemämme työ tukee osaltaan isoa kuvaa. Sitoutamme oman väkemme yhteiseen vastuullisuustyöhön ja toisaalta olemme mukana verkostoissa, joissa etsitään vähähiilisiä ratkaisuja. Mielellämme myös haastamme muita mukaan, Anne naurahtaa.
Kuten kuvitettu hiilitiekartta osoittaa, askeleet kohti hiilineutraaliutta edellyttävät moninaisia toimia ja yhteistyötä yli koko arvoketjun.
Lue aiemmin julkaistut jutut vastuullisuustiekartasta:
> Saint-Gobain Finlandin vastuullisuustiekartta
> Hiilidioksidipäästöjen nollaamisen tulisi olla koko arvoketjun yhteinen tavoite
> Hiilineutraalien tuotteiden kehitystyö on kannattava investointi
> Hiilineutraalius on henkilöstölle kunnia-asia ja yhteinen päämäärä
